Mika, 27, kertoo millaista oli elää toimeentulotuella 5 vuotta – "Tuntui, että elän samaa päivää miljoonaan kertaan"

Yhteistyötä. Diakonit Marjo Mustonen (vas.), Kari Martikainen ja Jeannette Sjögård-Andersson tarkastavat jaettavan ruoan. Seurakuntien yhdistyttyä diakonit tekevät entistä enemmän yhteistyötä. Kuva Susanna Heiska

toimitus

Tällä hetkellä kouvolalainen Mika, 27, (nimi muutettu) on elämäänsä suhteellisen tyytyväinen. Hänellä on työpaikka, hän asuu tyttöystävän kanssa ja tulevaisuuskin on taas olemassa.

Hiljattain Mika havahtui outoon tunteeseen. Hän koki jälleen olevansa kuin oikea ihminen.

– Raha vaikuttaa ihan hemmetisti. Se poistaa massiivisen, turtuneen stressin, jonka köyhyys tuo. Stressin, jota ei ehkä huomaa mutta joka puristaa kuin pakkopaita.

Kun saa palkkaa, on jaloillaan.

Vielä vuosi sitten kaikki oli toisin.

Mika sinnitteli tuolloin viidettä vuotta toimeentulotuella. Vuonna 2012 Mikan varusmiespalvelus oli päättynyt, mutta siviilissä hänellä ei ollut työ- eikä opiskelupaikkaa. Mika yritti jatkaa aiemmin keskeyttämänsä lukion suorittamista mutta ei saanut opintojaan päätökseen. Syyksi Mika kertoo motivaation puutteen.

Elämää leimasi ahdistus, näköalattomuus ja jatkuva rahapula. Mika häpeää viiden vuoden köyhyysjaksoaan niin paljon, että hän ei halua esiintyä tässä jutussa oikealla nimellään.

– Sitä käytti kaiken ajan siihen, että yritti unohtaa olevansa elossa. Tulevaisuutta ei ollut. Tuntui, että elän samaa päivää miljoonaan kertaan, hän kertoo.

Kun Mika eli toimeentulotuella, elämiseen jäi kiinteiden kulujen jälkeen 260 euroa kuussa. Sen täytyi kattaa ruoat, puhelimet, kulkemiset, nettiliittymät ja sairastamiset.

– Lompakko on itsesi ruumiillistuma. Ilman sitä olet b-luokan kansalainen. Sinulla ei ole toivoa, et voi investoida itseesi tai suunnitella mitään pitkällä tähtäimellä.

Eniten elämää haittasi epävarmuus. Toimeentulotuen varassa eläessään hän ei pystynyt luottamaan esimerkiksi siihen, että tuet tulevat ajallaan.

– Koskaan ei voi olla varma, että paperit ovat kunnossa. Joskus käsittelyssä voi mennä kaksi viikkoa, ja voi olla, että tuleekin lisäselvityspyyntö ja maksu viipyy, hän sanoo.

Kun rahattomuus jatkui, Mikasta tuntui, että hän jäi kaiken ulkopuolelle. Silloin iskivät masennus ja epätoivo.

– Pisimmän tähtäimen suunnitelma oli, että mietin, mitä syön kuun viimeisellä viikolla vai juonko nyt yhden oluen. Molempia ei ollut varaa tehdä, hän sanoo.

Myös sosiaalinen elämä kärsi, sillä Mikalla ei ollut rahaa lähteä tuttujen kanssa ulos tai harrastaa.

Vuonna 2015 Mika pääsi opiskelemaan puuteollisuuden perustutkintoa, mutta päätös opintolainan valtiontakauksesta viipyi. Takausta odotellessaan Mika rahoitti elämäänsä velkarahalla. Velka kasvoi ja vei luottotiedot. Mikasta tuntui, että köyhänä ei kannata yrittää mitään.

Mika nimeää tärkeimmäksi onnellisuutensa lähteiksi ystävät. Heidän ansiostaan Mika koki ansaitsevansa edes jonkinlaisen ihmisarvon.

– On äärimmäisen tärkeää, että on ihmisiä, jotka kohtelevat sinua ihmisenä. Että joku voi tarvita sinun apuasi ja voit antaa apua. Silloin voi nähdä oman arvonsa, vaikkei rahaa olisikaan.

Jaloilleen pääsy oli hyvien sattumusten summa. Mikan tyttöystävä sai töitä Kouvolasta, ja tyttöystävän perässä Mika muutti Jyväskylästä Kouvolaan. Uudessa kaupungissa hän otti yhteyttä Ohjaamoon, joka antaa muun muassa työllisyyteen liittyvää ohjausta 15–29-vuotiaille nuorille. Ohjaamon kautta hän löysi mielekkään työpaikan järjestötoiminnasta. Se on muuttanut paljon, lähes kaiken.

– Ei tiedä, mitä mahdollisuuksia voi olla, ennen kuin ne tulevat eteen. Olen ollut aiemmin hyvin jyrkkä. En ole halunnut tehdä työtä, joka ei tunnu oikealta. Tämä työ tuntuu oikealta, hän sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Harva toivoo ökyilyä

Suomalaisten onnellisuus on tutkija Sakari Kainulaisen mukaan suhteellisen vakaalla pohjalla. Ihmiset ovat myös realisteja. Harva toivoo ökykuluttamista.

Kainulainen kritisoi ajatusta, että onni ja menestys ovat aina itsestä kiinni.

– Olen taustaltani sosiologi ja tehnyt töitä sosiaalipoliittisten asioiden parissa. Minulle onnellisuus ja tyytyväisyys määräytyvät paljolti myös siitä, millaisissa rakenteissa elää ja mikä on mahdollista.

Etenkin lasten köyhyys huolestuttaa tutkijaa, koska sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia jo lapsen kehitykselle.

– Jatkuva stressi on haitallista ja aiheuttaa muutoksia aivoissa, Kainulainen sanoo.

Kainulaisen mielessä yhteiskunnassa voisi miettiä, rakennetaanko yhdessä vai yksin tekemisen kulttuuria. Tärkeää on myös se, että mielen hyvinvointiin on tarjolla tukea.

Lapsiköyhyyden seurauksia voisi vähentää muun muassa tarjoamalla lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä.

– Kyse on pienistä asioista kuten siitä, ovatko koulut käytettävissä harrastuksiin iltaisin ja maksavatko harrastukset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää