Kun ne kaikkein tunnetuimmat kohteet on jo käyty, on aika tutustua niihin vähemmän tunnettuihin. Kysyimme asiantuntijoilta matkailuvinkit Lounais-Suomeen.
Mihin ohjaisit matkailijat, matkakirjailija ja -bloggaaja Sari Snellman?
– Nauvon merenkulkutalo on avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Erityisen upeita ovat Åke Sandvallin tekemät laivojen pienoismallit.Saaristotunnelmaa Nauvoon pääsee kokemaan myös bussilla Turusta. Erinomainen päiväretkikohde siis. Nauvon retkeen kannattaa yhdistää saaristolaislounas, vaikka lohikeittoa, Snellman vinkkaa.
Toiseksi kohteeksi Snellman antaa Taidemuseo Salon veturitallin, jossa tänä kesänä on esillä Stefan Bremerin valokuvia näyttelyssä. Saloon pääsee Turusta junalla puolessa tunnissa.
Myös Naantalin matkailun omatoimiset Kahvilakierrokset ovat Snellmanin listalla. Yhdellä lipulla pääsee tutustumaan ja herkuttelemaan kolmeen kahvilaan yhdeksästä.
Lisäksi Snellman mainitsee alueen ilmaiset luontopolut sekä hieman erikoisemman museon.
– Tekniikasta kiinnostunut voi vierailla vaikkapa Paimion sähkömuseossa.
Entä mihin matkaajat johdattaisi Turun seudun luontoretkioppaan kirjoittanut Mia Rönkä?
– Airiston selällä Vepsässä pääsee saaristotunnelmaan helposti vaikka päiväretkellä. Turun kaupungin virkistysalueelle kulkee vesibussi Aurajokirannasta. Saaristomaisemien lisäksi Vepsä tarjoaa monipuolista luontoa moreenirannoista näköalakallioihin ja lehdoista kalliomänniköihin.
Kauniita vesimaisemia on tarjolla myös lähempänä, Liedon Nautelankoskella.
– Aurajoen komeimpiin kuuluva, luonnoltaan rikas koskialue soveltuu niin kasvi-, lintu- kuin lepakkoretkiin, Rönkä vinkkaa.
Rönkä muistuttaa, että Nautelankosken museolla avautuu 13.6. lepakkoaiheinen näyttely ja 31.8. vietetään Nautelankosken lepakoiden yötä.
Mahtavia luontomaisemia tarjoavat myös alueen vuoret ja kukkulat. Kaarinan Pohtionvuoren laelta 79 metrin korkeudelta merenpinnasta aukeavat upeat näkymät.
– Laen kuiva keto hehkuu alkukesällä keto-orvokkeja. Laelle johtavan reitin varrella levittäytyy muinaisrantoja, jotka ovat nykyään sammalpeitteisinä jylhässä kuusikossa. Huipulla on myös pronssikautinen hautaröykkiö.
Turun Juhannuskukkulalta vain kilometrin päässä Turun kauppatorilta löytyy taas kukkiva kallioketo, missä kallioilla kukoistavat ruoholaukat ja käärmeenpistonyrtit.
Myös Vanhalinnan linnavuori vetoaa laajalla kasvilajistollaan. Kallioketojen ja rinnemetsien kasvilajistoon kuuluu lähes 300 lajia. Vanhalinnaan pääsee Turusta myös Aurajokivartta kävellen tai Halistenkoskelta meloen.
Entäpä sitten arkkitehtuurista innostuneen matkailijan kohteet? Turun Seudun Arkkitehtuurioppaan kirjoittaja Mikko Laaksonen ohjaa ensimmäiseksi Alvar Aallon jalanjäljille.
– Paimion parantola (1929–33) oli Alvar Aallon kansainvälinen läpimurto. Parantolan jokainen siipi on erilainen funktionalistinen rakennus, ja kaikista tiloista avautuu näkymät mäntykankaalle. Parantolassa on sunnuntaisin opastuskierrokset.
Laaksosen kakkoskohde on Paraisten Vanha Malmi. Kirkon ympärille muodostui jo keskiajalla poikkeuksellisen suuri kylä, joka kasvoi sekä kauppapaikkana että kalkkiteollisuuden keskuksena. Säilyneet, suojellut rakennukset ovat 1700-luvun lopun ja 1900-luvun väliseltä ajalta. Vieressä on vielä Paraisten kirkko ja Erik Bryggmanin 1929–30 suunnittelema kappeli
Arkkitehtuuribongarin matkakohteiksi Laaksonen vinkkaa myös Varsinais-Suomen 1400-luvulta 1500-luvun alkuun rakennetut keskiaikaiset kivikirkot, jotka ovat merkittävin keskiajalta säilynyt rakennusperintömme.
Turusta hän nostaa kohteeksi Ylösnousemuskappelin ja Pyhän ristin kappelin. Ne ovat modernistisen arkkitehtuurin parhaimpiin kuuluvia luomuksia. Kappelit ovat avoinna tiistaista lauantaihin.
Naantalista taas löytyy taiteilijahuvila Casa Haartman, jonka Bryggman suunnitteli 1925–26 Turun taidemuseon intendentille, taidemaalari Axel Haartmanille
– Klassistisen arkkitehtuurin lisäksi huvilassa on ainutlaatuinen maalauskokoelma, Laaksonen vinkkaa.
3
