Insinööriliiton puheenjohtajan karu arvio: Suomi on vaarassa pudota B-sarjaan

Teknologia: Samu Salon mielestä tavoite innovaatiorahoituksen tasosta on aivan riittämätön.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo lisäisi tutkimus- ja innovaatiorahoitusta roimasti lähivuosina. Aake Roininen

Antti Launonen / Uutissuomalainen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on huolissaan suomalaisen teknologiaosaamisen tulevaisuudesta.

Hänen mielestään Suomi on vaarassa pudota ”B-sarjaan”, mikäli täällä ei oteta huomattavasti kunnianhimoisempaa tavoitetta tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) taso nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna osuus oli 2,7 prosenttia.

Suurin osa eduskuntapuolueista sekä muun muassa työmarkkina- ja korkeakoulujärjestöistä on liputtanut neljän prosentin puolesta. Rahoituksesta väännetään myös parhaillaan menossa olevissa hallitusneuvotteluissa.

Salon mielestä neljä prosenttia on täysin riittämätön, vaikka sitä on julkisuudessa pidetty kovana tavoitteena.

– Olen hyvin pettynyt, että olemme juuttuneet tähän. Tavoite on aivan väärä.

Salon mukaan Suomi on jäänyt rahoituksessa pahasti jälkeen kymmenen viime vuoden aikana verrattuna muihin vastaaviin maihin.

– Teknologian kärkimaissa neljästä kahdeksaan prosenttiin on aivan yleinen taso. Jos otamme tavoitteeksi, että meillä on kymmenen vuoden päästä sama taso kuin huonoimmilla verrokkimailla nyt, emme kilpaile silloin ollenkaan samassa kategoriassa.

Salo pitää minimitasona kuuden prosentin osuutta bkt:stä heti vuodesta 2020 alkaen.

Suomella on Salon mielestä iso riski vaipua pysyvästi ”alihankintataloudeksi”, joka tuottaa vain matalan jalostusarvon tuotteita.

– Sellainen ei voi olla oikea tie. Meidän pitäisi pyrkiä kunnianhimoisesti maailman veturiksi monella alalla.

Salo sanoo ymmärtävänsä, että koulutus- ja tutkimuspanostukset maksavat. TKI-rahoituksen kasvattaminen nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bkt:stä maksaisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vuositasolla lähes kolme miljardia euroa.

Maailmalla lanseerattuja uusia tekniikoita ei ole laajasti omaksuttu vielä ollenkaan.

Rahallisten panostusten lisäksi pitäisi Salon mukaan satsata siihen, että koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Erityisesti yksityisen sektorin panostuksia kaivataan lisää.

– Menestystämme rajoittaa, että teknisten tuotteiden ja palveluiden myynti- ja markkinointiosaamisemme on selkeästi jäljessä monia maita. Esimerkiksi Ruotsissa on tässä oltu aina hyviä.

– Meidän tulisi löytää tuotteita tai palveluita, jotka ovat aidosti vientikelpoisia maalimalla.

Salon mukaan Suomi on muuttunut hitaaksi omaksujaksi verrattuna takavuosien teknologisiin ”kulta-aikoihin”.

– Maailmalla lanseerattuja uusia tekniikoita ei ole laajasti omaksuttu vielä ollenkaan. Suomi tulisi saada jälleen maaksi, joka tuottaa tuotteita ja palveluita, joita muut haluavat ostaa.

– Nyt meillä ei ole maailmalla todellisia tähtiyrityksiä, jotka vievät muutosta eteenpäin. Puuttuu veturitoiminta, jossa jotkut yritykset vetävät muita mukanaan.

Salo toivoo, että julkinen sektori osallistuisi omalla panoksellaan uusien teknologioiden tukemiseen. Hänen mielestään valtion tulisi tukea esimerkiksi verotuksen kautta niitä yrityksiä, jotka satsaavat tutkimukseen ja kehitykseen.

– Valtiovallan tulisi laskea, mikä olisi paras keinoa tukea tällaisia yrityksiä. Mutta jos julkinen panostus on kunnossa, yksityinen sektori tulee siihen mukaan omalla panoksellaan.

Ilmastonmuutoksen torjunta on ala, jossa mahdollisuudet ovat suuret.

– Nykyään emme voi lanseerata mitään, joka on ristiriidassa ilmastokysymysten kanssa. Ja se tulee yhä enemmän vaikuttamaan myös kuluttajavalintoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää