Verkkokauppa.com on suurin nettomyynniltään Suomen suurin verkkokauppa, kertoo Kaupan liiton selvitys. Asiakkaita keräsi viime vuonna eniten kuitenkin muotiketju Zalando.
Yllättävää on, että yksi Suomen suurimmista verkkokaupoista ja elintarvikkeiden ylivoimaisesti suurin verkkomyyjä oli viime vuonna valtiollinen Alko.
Selvityksen mukaan suuret kansainväliset markkinapaikat ja verkkokaupat – Amazon, AliExpress, eBay ja Wish – houkuttelevat yhä enemmän sekä asiakkaita että ostoskertoja.
Verkkojättien suosiosta huolimatta monet suomalaiset verkkokaupat päihittävät ne asiakasarvioissa.
Kaupan liiton mukaan Varusteleka, SinunApteekki, Dermoshop, Scandinavian Outdoor sekä Musti ja Mirri keräsivät asiakkailtaan huippuarvioita niin hintalaatu-suhteella, sivujen toimivuudella kuin ostamisen tuellakin mitattuna.
– Viime vuoden tapaan Varusteleka pärjäsi asiakkaiden mielestä parhaiten ja jätti muun muassa Applen, Asosin ja Wishin hännille, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa.
Kaupan liiton mukaan suomalaisten verkko-ostokset kasvoivat viime vuonna noin kuusi prosenttia, ja kasvun ennakoidaan vahvistuvan erityisesti mobiilissa.
Suomalaiset kaupat ovat nykytilanteessa altavastaajina. Kaupan liitto on huolissaan siitä, että esimerkiksi kiinalaiselta verkkokaupalta ei edellytetä samoja sääntöjä kuin EU:ssa toimivalta kaupalta.
Maailman suurimman verkkokauppamarkkinan, Kiinan, ennustetaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana jopa yli 70 prosenttia, ja toiseksi suurimman, USA:n, lähes 50 prosenttia.
Suomessa digishoppailun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä runsaat 40 prosenttia, suurin piirtein samaa vauhtia kuin muissakin Pohjoismaissa.
Reippaimmin viime vuonna kasvoivat Suomessa ruoan ja juomien verkko-ostokset, noin 11 prosenttia.
Käyttötavaroiden ostaminen siirtymä perinteisestä kaupasta verkkoon on jo tapahtunut Esimerkiksi elektroniikan ostoksista tehdään nyt noin 40 prosenttia digitaalisesti ja vuonna 2023 osuuden ennustetaan olevan jo noin 60 prosenttia.
Kaupan liitto on huolissaan siitä, että alan sääntely laahaa kasvun perässä. Muun muassa puutteellinen kuluttajaturvallisuuden valvonta ja kansainvälisen postijärjestelmän määräämät lähetyskulut tukevat usein EU:n ulkopuolista verkkokauppaa kotimaiseen verrattuna. Suomessa lasku lankeaa Postille, joka kärsii miljoonatappiot joutuessaan viemään lähetyksen koteihin.
Keskimäärin kotimaisen verkkokaupan maksama Postin lähetysmaksu on 46 prosenttia suurempi kuin saapuvan postin, esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan, päätemaksut. Ruotsissa ero on vieläkin suurempi: 57 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi tutkimuslaitos Copenhagen Economicsin selvityksestä.
Lisäksi eurooppalaisen kaupan kustannuksia lisää turvallisuus- ja laatustandardit, joita aasialaisen verkkokaupan ei Kaupan liiton mukaan käytännössä tarvitse noudattaa.
Kaupan liiton selvityksen mukaan EU-standardit täyttävän tuotteen hankintahinta suomalaiselle vähittäiskaupalle voi olla jopa 20−70 prosenttia suurempi kuin kiinalaiselle kaupalle.
– Lainsäädännön vaatimukset, yritysten tekemä omavalvonta ja ulkopuolisilta ostettava auditointi turvaavat kuluttajaa, mutta nostavat hintaa. Kun tähän lisätään suomalaisen kaupan maksamat postimaksut ja tuonnin tullit, on helppo huomata, että eurooppalaiseen kauppaan kohdistuu merkittävää kilpailuhaittaa, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto summaa tiedotteessa.