Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hülya ”Hissu” Kytö: Halaus, katse ja keskustelu ovat tärkeintä maahanmuuttajan kohtaamisessa

– Joka kerta, kun näen uuden ulkomaalaisen naisen täällä, valehtelematta tulevat omat ensimmäiset vuoden mieleen, kun itse tulin tänne Suomeen. Olin kielitaidoton, en tiennyt Suomesta mitään… Olin ihan ummikko, kuvailee Hülya ”Hissu” Kytö

Kytö on Daisy Ladies -yhdistyksen perustajajäsen ja toiminnanjohtaja. Samojen asioiden tiimoilla hän on tehnyt töitä melkein 40 vuotta.

Daisy Ladies on vuonna 2000 perustettu maahanmuuttajataustaisten naisten asioihin keskittyvä yhdistys. Yhdistys järjestää seminaareja ja tapahtumia ja pitää naisille monenlaista toimintaa ruoanlaitosta käsitöihin.

Yhdistyksen tavoitteena on parantaa maahanmuuttajanaisten asemaa ja lisätä heidän osallisuutta yhteiskunnassa. Daisy Ladies haluaa tukea kotouttamista ja ennaltaehkäistä naisten kokemaa väkivaltaa.

– Kaikkein parhainta on halata ihmistä, katsoa suoraan silmiin, hymyillä lämpimästi ja aloittaa keskustelu kuin olisi tuntenut hänet sata vuotta. Siihen ei tarvitse muuta. Ihminen rentoutuu ja hyväksyy tämän paikan kodiksi, Kytö kertoo naisten tapaamisesta ensikertaa.

Hän pitää maahanmuuttajataustaisten naisten kotouttamisesta ja sopeuttamista yhteiskuntaan erityisen tärkeänä, koska naisen hyvinvointi vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

– Jos äiti voi hyvin, se hyvä olo siirtyy lapselle, lapselta perheelle, ja koko perhe on yhteiskunnassa.

Daisy Ladies -yhdistyksellä on kookkaampi projekti alla, Nordic Ladies – Yhdessä eteenpäin, jonka yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on saada naiset Pohjoismaissa integroitumaan paremmin yhteisöihinsä. Maahanmuuttajanaiset Suomesta, Tanskasta ja Ruotsista pääsevät tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa sekä jakamaan eri kokemuksiaan kotoutumisesta.

Kytön mielestä maahanmuuttajille pitäisi tarjota nopeammin töitä Suomeen tultua, jotta he pääsevät arkeen kiinni eivätkä jäisi vain odottelemaan.

– Ihminen oppii laiskotteluun. Sittenhän pitäisi maksaa niin paljon enemmän, että jaksaisi mennä töihin, hän sanoo.

Hän muistelee vuoden 2015 pakolaiskriisiä, kuinka turvapaikanhakijoina tulleet nuoret miehet halusivat päästä töihin näyttämään osaamistaan.

– Heillä oli paljon voimaa ja osaamista. Se ei ollut turhaa puhetta. Yksi oli insinööri, toinen oli lennonjohtaja… He istuivat ja odottivat pari vuotta. He menettivät sen ensimmäisen tunteen. Jotkut tekivät itsemurhan, ja toiset muuttivat muualle.

Kytö toteaa ymmärtävänsä, että byrokratian takia asiat eivät voi tapahtua salamannopeasti.

– Mutta silti jotain olisi pitänyt olla. Toivon mukaan Suomi on oppinut siitä, jotta seuraavan kerran jos ja kun tällainen ryntäys tapahtuu, osataan hoitaa asiat paremmin, hän huokaa.

Tällä hetkellä Daisy Ladies kokee myös tärkeäksi tavoittaa iäkkäitä maahanmuuttajia.

– He ovat pudonneet kokonaan kelkasta pois. Heiltä puuttuu suomen kieli. Heiltä puuttuu työpaikka takaa, jotta heistä voisi tulla tavallisia eläkeläisiä, Kytö sanoo.

Iäkkäiden maahanmuuttajien lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja perhekäsitykset ovat muuttuneet, kun he ovat suomalaistuneet. Kuitenkin heille on tärkeää huolehtia perheen iäkkäimmistä itse ja hoitokotipalveluja vierastetaan.

– Toivon, että yhteiskunta näkee sen työn arvon ja antaa mahdollisuuden hoitaa vanhuksia kotona.