Sdp:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä tuuraa sairausloman aikana puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin Puoluejohto päätti asiasta tiistaiaamuna.
Silloin kun Marin ei pääse paikalle, Rinnettä sijaistavat toinen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta ja kolmas varapuheenjohtaja Ville Skinnari
Rinne sairastui lomamatkallaan keuhkokuumeseen. Suomeen palattuaan hänelle jouduttiin tekemään myös pallolaajennus. Lisäksi hänen todettin saaneen Espanjassa sairaalabakteerin.
Sairaalabakteerit ovat maailmalla yleisiä. Ulkomailta sairaalahoidosta tulevat eristetään Suomessa aina, kunnes on todettu, ettei heillä ole sairaalabakteeria.
Eristys tarkoittaa niin sanottua kosketuseristystä omaan huoneeseen tai heidän hoidossaan tehostetaan käsihygieniaa. Näin pyritään estämään niiden leviäminen muihin potilaisiin.
Sairaalabakteeri tarkoittaa mikrobia, joka on muuntunut tavallisimmille antibiooteille vastustuskykyiseksi, ja joka useimmiten saadaan sairaalaympäristöstä. Sairaalabakteerit ovat pääosin samanlaisia kuin esimerkiksi kotien bakteerit, mutta ne ovat kehittäneet vastustuskyvyn joillekin antibiooteille.
Valtaosa sairaalabakteerin saaneista ei saa oireita eikä heidän kuntonsa heikkene. Sen sijaan leikkausten ja toimenpiteiden yhteydessä ne voivat aiheuttaa vaikeasti hoidettavan infektion. Jopa tavallinen virtsatieinfektio sairaalabakteerin aiheuttamana voi olla hankalahoitoinen.
Ihminen saa sairaalabakteerin yleensä joko iholle, limakalvoille tai suolistoon.
– Nykyisin voimakkaimmin leviävät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat suolistobakteerien joukossa, Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo.
Järvinen kertoo sairaalabakteereista yleisellä tasolla. Hän ei tunne Rinteen tapausta.
Useimmiten sairaalabakteerin aiheuttamat infektiot voidaan hoitaa lääkkeillä. Vaikeammissa tapauksissa suun kautta annettavaa lääkettä ei ole, vaan silloin on turvauduttava tiputushoitoon.
– Kaikkein vaikeimmissa tapauksessa lääkettä ei ole, Järvinen sanoo.
Sairaalabakteerit ovat syntyneet, kun monia potilaita on hoidettu antibiooteilla, ja bakteerit ovat mutaatioiden avuilla kehittyneet vastustuskykyisiksi lääkkeille. Bakteerit voivat myös esimerkiksi luovuttaa toisilleen vastustusgeenejä.
Yleisimpiä "sairaalabakteereja" ovat MRSA ja ESBL. Lainausmerkit siksi, että tarkalleen ottaen ne eivät ole bakteereja, vaan MRSA on lääkkeenä käytylle metisilliinille resistentti bakteerikanta. ESBL taas on suolistobakteerin hankkima ominaisuus.
Turhien lääkekuurien välttäminen ehkäisee yleisesti vastustuskykyisten bakteerikantojen saamista. Sairaalabakteerien aiheuttamien tapausten määrä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt.