Toivo Kärjen unohdetut sävellykset heräävät henkiin Turun uudenvuoden konsertissa

Toivo Kärki eli vuosina 1915-1992. Kalervo Kärjen arkisto

Teemu Nurmi

Suomen ensimmäinen äänilevytehdas, turkulainen Sointu täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Sointu juhlii tasavuosiaan uudenvuodenaaton konsertilla, joka järjestetään 31.12. kello 18 Turun konserttitalolla. Suuren Sointu-orkesterin solisteina laulavat Aulis Kotaviita sekä tangokuninkaalliset Tiina Räsänen ja Petri Hervanto Konsertin juontaa Yleisradion toimittaja Tarja Närhi Sointu-konsertteja on järjestetty vuodesta 2000.

Juhlakonsertin kerma kakun päälle ovat legendaarisen Toivo Kärjen kaksi ennenkuulematonta kappaletta yli 80 vuoden takaa. Kärki teki sävellykset nuorena ravintolamuusikkona Turun Seurahuoneella vuonna 1936. Kärki tarjosi kappaleita Soinnun johtaja Fredrik Seegerille, mutta kun Soinnun kapellimestari oli Usko Kemppi, ei Kemppi varmaan arvostanut nuorukaisen sävellyksiä, uumoilee Soinnun voimahahmo Ari Hakulinen.

Kärkihän oli 1930-luvulla vielä tuntematon nimi. Sittemmin hänestä tuli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä säveltäjistä sekä vuosikymmenien ajaksi maan johtava levypomo sekä uusien kykyjen löytäjä.

Hakulinen sai sävellysten nuottikopiot Toivon pojalta Kalervo Kärjeltä

– Niissä on selkeät syntymerkinnät ja toisesta nuottipaperista käy myös ilmi, että sävellystä on tarjottu Soinnun Seegerille 3.1.1938, Ari Hakulinen kertoo.

Sävellyksissä ei ollut sanoitusta, mutta Kärki antoi toiselle teokselle nimiehdotuksen En voi enempää, jonka pohjalta toimittaja Jukka Saarinen on nyt tehnyt tekstin. Saarisen teksti on myös kappaleessa Tyttökin tahtoa saa.

– En voi enempää on foxtrot. Tyttökin tahtoa saa on jazzahtava, räväkkä valssi. Konsertissa sen esittää Retro-Tytöt.

Kärjen unohduksiin painuneet sävellykset tulevat myös Soinnun 80-vuotisjuhlalevylle.

– Olen runsaan 20 vuoden aikana julkaissut Soinnun savikiekoilta 10 cd-levyä ja yhteensä 250 levynpuolta. Juhlalevy ilmestyy tammikuun 2019 loppuun mennessä, Hakulinen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu