Romaniasta tuotu koira puri raskaana olevaa naista kasvoihin Helsingissä, rabiesepäily – eläinlääkäri: "Näiltä alueilta ei pitäisi tuoda koiria"

Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikan mielestä rabiesalueilta ei pitäisi tuoda lainkaan koiria Suomeen.

Haikka sanoo näin taudinvalvonnan ammattilaisena. Hän joutuu kohtaamaan todella vakavia ja vaikeita tilanteita, jotka liittyvät rabiesepäilyihin.

– Rabiesepäilyjä on koko ajan enemmän. Marraskuussa Helsingissä oli tapaus, jossa Romaniasta tuotu koira oli ehtinyt olla omistajallaan viikon. Koira oli kyennyt avaamaan parvekkeen oven ja se oli karannut. Koira puri sen kiinniottamisessa auttanutta, raskaana olevaa naista kasvoihin, Haikka kertoo.

Koiran puremaksi joutunut oli mennyt päivystykseen, jossapyritään ainakoirapurematapauksissa selvittämään, kuka on koiran omistaja ja mistä koira on peräisin.

– Rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito suositellaan aloitettavan vuorokauden kuluessa puremasta. Päivystysolosuhteissa lääkäreiden voi olla hyvin vaikea tai mahdotonta selvittää, mikä on koiran tausta, onko kyseessä tuontikoira ulkomailta, mistä maasta se on tullut ja milloin, sekä onko se peräisin riskialueelta.

Koirien taustoja voi olla vaikea selvittää."

Jokaisessa koirapuremassa, jossa herää rabiesepäily, selvitetään läänineläinlääkäriltä kantaa siihen, mikä on rabiesriskin todennäköisyys. Rabiesriskin mukaan tehdään päätökset kaikkien altistuneiden estohoidon aloituksesta ja koiran lopetuksesta.

– Tässäkin tapauksessa oli moni viranomainen selvittämässä asiaa: paikalle kutsuttiin poliisi, ja koska oli päivystysaika, asiaa hoiti päivystävä terveyskeskuslääkäri ja sairaanhoitopiirin päivystävä infektiolääkäri sekä päivystävä läänineläinlääkäri, Haikka jatkaa.

Virka-aikaan asian hoitoa jatkettiin niin, että Helsingin valvontaeläinlääkäri tarkasti koiran ja sen tuontiasiakirjat ja läänineläinlääkäri teki päätökset koiran suhteen ja infektiolääkäri edelleen sen mukaisesti päätökset altistuneiden hoidosta.

– Tällainen selvitystyö tehdään aina rabiesepäilyissä ja siitä koituu kustannuksia. Täytyy myös muistaa että selvitystyöhön liittyy aina kaikkien mahdollisten altistuneiden kartoittaminen (niin ihmisten kuin eläintenkin) ja mahdollisen taudin leviämisen estäminen, Haikka selostaa.

Helsingin tapauksessa koira laitettiin eristykseen tarkkailuun, eikä sitä lopulta lopetettu.

– Esimerkiksi Norjassa koiran tuominen Romaniasta on käytännössä mahdotonta. Siellä tutkittiin vuonna 2013 kaikkiaan 80 Romaniasta tuotua koiraa, joilla oli rabiesrokotusmerkinnät passeissa, eläinlääkärileimoilla varustettuina. Puolelta puuttui suojaavat vasta-aineet eli osalla oli jonkin verran vasta-aineita, mutta ei riittävästi, ja osalla ei ollenkaan, Haikka kertoo.

Katukoirien tuonti on jo pitkään ollut kovin trendikästä."

Rabiesalueilta koiria Suomeen tuovilta järjestöiltä pitäisi Haikan mielestä periä maksut kalliista estohoidoista, joihin joudutaan turvautumaan epäillyissä rabies- eli raivotautitapauksissa. Vuonna 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 46 henkilölle.

Estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2 100 euroa per henkilö.

– Koiria rabiesalueilta tuovien järjestöjen ja yhdistysten tulisi mielestäni kantaa vastuunsa tässä asiassa. Katukoirien tuonti on jo pitkään ollut kovin trendikästä ja niitä tuodaan Suomeen myös alueilta, joissa esiintyy rabiesta, kuten Romaniasta ja Venäjältä.

Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus, Euroopassa taudin riskimaita ovat muun muassa Romania, Serbia, Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä.

Ihmisellä rabieksesta käytetään nimitystä vesikauhu, ja oireiden alkamisesta tauti johtaa kuolemaan muutamassa päivässä. Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.