Turun puretut talot 5 -kirja on ilmestynyt – Suosikkiravintola koki purkukohtalon

Tutiksessa oli myös koristeellinen soittolava. Turun museokeskus

Teemu Nurmi

Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on saanut päätökseen vuonna 2007 käynnistyneen Turun puretut talot -kirjasarjan. Sarjan viides osa ilmestyi loppusyksystä. Se käsittelee katukuvan muutosta muun muassa Itäisellä Pitkäkadulla, Kupittaankadulla, Vartiovuorenmäellä, Itäisellä Rantakadulla ja Martinmäessä.

Kuten kirjasarjan neljännessä osassa, joka kertoi Turun itäisen keskustan muutoksesta, on viidennenkin teoksen vanhoista valokuvista erittäin vaikea hahmottaa, mistä kuvat ovat, sillä lähes kaikki puutalot ovat hävinneet jo kauan sitten ja tilalle on tullut kerrostaloja etenkin 1950- ja 60-luvuilla.

Turun puretut talot -kirjat aiheuttavat lukijassa aina syviä huokauksia ja kaihoa joiden purettujen talojen perään. Vitososastakin löytyy sellaisia kohteita ja osa niistä on nuoremmille polville täysin vieraita.

Vartiovuorella oli pitkään kesäravintola, joka oli kaupungin suosituimpia. Lempinimellä Tutis tunnettu ravintola nousi mäelle vuonna 1877. Rauno Lahtinen kertoo kirjassa, että siitä tuli herrojen suosikkikohde, jonka ulkotasanteelta oli vielä 1900-luvun alussa komea näkymä yli kaupungin. Vieressä oli soittolava.

Tutis toimi vuoteen 1960 saakka ja ravintola purettiin neljä vuotta myöhemmin. Kukaan ei ollut kiinnostunut ravintolan kunnostamisesta, koska sijaintia pidettiin syrjäisenä.

Puiston toisella laidalla on nykyään Venäjän konsulaatti, joka valmistui Vartiovuorenkatu 2:n kohdalle vuosina 1974-75. Silloin myös tontin vanhat rakennukset purettiin. Joukossa oli komean silhuetin puistoon päin antanut sisäpihan jugendtyylinen kerrostalo. Adrian Thomanderin suunnittelema talo valmistui 1905.

Nykyisten Sokerirannan asuinrakennusten paikalla oli Auran sokeritehdas, jonka rakennukset purettiin 1961-62.

– Nykyään niitä todennäköisesti pidettäisiin korvaamattoman arvokkaina varhaisen suomalaisen teollisuusrakentamisen muistomerkkeinä, joihin sijoitettaisiin asuntoja tai kulttuuritoimintoja, Lahtinen arvioi teoksessa.

Samppalinnanmäellä järjestettiin vuonna 1929 Turun Messut. Messurakennukset pystytettiin vain muutaman viikon käyttöä varten, mutta lopulta niillä oli valtava merkitys Suomen arkkitehtuurin, etenkin funktionalismin, kannalta. Rakennusten suunnittelijoina olivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman.

Näyttävin rakennus oli korkeimpaan kohtaan tehty pyöreä, Bryggmanin suunnittelema ravintola 1000 hengelle. Ravintolatoiminnalle ei löytynyt jatkajaa messujen jälkeen, joten rakennus purettiin.

Aiheeseen liittyvää

  1. Turun puretut talot 5 -kirja on ilmestynyt – Suosikkiravintola koki purkukohtalon 18.11.2018 20:00

Kommentoi

Palvelut