"Pääomia ei ollut, mutta suunnitelmia sitäkin enemmän" – Kaupunkilehti Turkulaisen alkuvaiheista ei puutu hurjia käänteitä

Janne Koivisto

– Kenenkään ei pidä luulla, että polku on ollut ruusujen peittämä. Ei sinne päinkään. Vastoinkäymisiä on ollut varattuna meillekin, mutta olemme niistä selvinneet ja oppia ottaneet.

Näin totesi Turkulaisen toimittaja Onerva Tuominen Turkulaisen 20-vuotisjuhlalehdessä 16.11.1978.

Vastoinkäymisiä todella tuli vastaan, kun kolme innokasta turkulaista ryhtyi perustamaan Turkuun ensimmäistä kaupunkilehteä.

Mutta aloitetaan ensin hieman kauempaa.

Ensimmäiset ilmaisjakelulehdet ilmestyivät Suomessa jo 1930-luvulla. Turussakin ilmestyi lyhyen aikaa Paikallis-ilmoituslehti.

Nämä lehdet olivat kuitenkin täynnä mainoksia. Mainosten lomaan saatettiin sijoittaa muutama vitsi. Lehdet eivät kiinnostaneet lukijoita ja ilmoittajia pitkään.

Ensimmäinen varsinainen kaupunkilehti syntyi Suomeen vuonna 1957, kun Tamperelainen alkoi ilmestyä 19.9.1957.

Toimittaja Urpo Lahtinen sai vuonna 1957 kolme stipendiä, joiden turvin hän matkusti ulkomaille hakemaan oppia lehdenteosta.

Samalla matkalla hän vieraili vaimonsa Hymy Lahtisen sukulaisten luona Hollannissa. Siellä hän tutustui hollantilaiseen De Echo -nimiseen ilmaisjakelulehteen.

– Katselin sitä ja silloin päätin, että perkele. Tommonen pitää laittaa Suomeen, hän muisteli myöhemmin.

Jos Urpo Lahtinen ei olisi tehnyt matkaansa, kaupunkilehdet olisivat silti rantautuneet Suomeen pian.

Kuopiolainen Veikko J. Tuovinen oli tutustunut ilmaisjakelulehtiin kesällä 1957 Tanskassa. Hän ei vain ollut yhtä nopea liikkeissään kuin Lahtinen.

Ensimmäinen Uutis-Kukko ilmestyi Kuopiossa 14.3.1958.

Tamperelaisen numeroita kulkeutui myös Turkuun ja Uusi Aura -lehteen, jonka toimituspäällikkönä työskenteli Heimo Kallio.

– Innostuin Urpon lehdestä niin paljon, että nappasin sen äkkiä kotiin Uudesta Aurasta, ettei vain kukaan muu huomaisi samaa ideaa, Kallio kertoi myöhemmin.

Uusi Aura oli jo silloin vaikeuksissa. Sen ilmestyminen loppui 1964.

– Meitä oli kaksi yhtä köyhää poikaa, joilla oli aika annos reipasta yrittäjämieltä. Toinen oli Jorma Lundén, joka selosti muun muassa suorana lähetyksenä radiossa oman umpilisäkkeensä poiston. Toinen olin minä eli silloisen Uusi Aura -lehden toimituspäällikkö. Pääomia ei ollut, mutta suunnitelmia sitäkin enemmän.

Lehden perustamisvaiheessa oli mukana myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Hannu Hilpelä, joka oli Uuden Auran entinen toimittaja.

Lehden ensimmäiset vuodet eivät olleet helppoja.

Talous oli tiukoilla. Ensimmäiset toimitilat sijaitsivat ensimmäisen päätoimittajan Jorma Lundénin kotona Yliopistonkatu 20:ssä. Heimo Kallio jatkoi vuoteen 1960 asti Uuden Auran palveluksessa ja teki uutta lehteä salaa. Vasta 1960 hän uskalsi jättää palkkatyönsä. Lehden toimittaminen oli alkuvuosina pitkälti talkoohenkistä.

Uusi lehti kohtasi ennakkoluuloja. Kilpailijat syyttivät kaupunkilehtiä lehtimaailman loisiksi, ja lukijat hämmästelivät, kuinka kauan lehti voi ilmestyä ilmaiseksi.

Posti kieltäytyi pian jakamasta kaupunkilehtiä samalla hinnalla kuin sanomalehtiä. Silloin Turkulainen joutui perustamaan oman jakeluyhtiön Turku-Palvelu Oy:n, joka jakaa Turkulaista edelleen.

Syksyllä 1959 Turkulainen koki vakavan iskun, kun päätoimittaja Jorma Lundén kuoli. Lehden ohjakset otti hänen vaimonsa Eeva-Liisa Lundén. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, mutta hän halusi jatkaa miehensä työtä.

Vuonna 1960 Heimo Kalliosta tuli Turkulaisen päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Hän jatkoi tehtävässä 20 vuotta.

Kallio oli monipuolinen kulttuuripersoona, joka rakensi kulttuurista lehden kivijalan. Kulttuurijutut ja -arvostelut alkoivat tuoda lehteen myös kulttuuripuolen ilmoituksia.

– Kulttuuripuolen tuella pääsimme vähitellen jaloillemme. Pidimme menot kurissa. Siksi ei tulojenkaan tarvinnut olla päätähuimaavia, Kallio totesi 30-vuotisjuhlalehdessä.

Vähitellen painos- ja sivumäärät kasvoivat, jakelualue laajentui ja Turkulainen vakiinnutti asemansa. Köyhien poikien hanke jäi elämään.

Lähteet: Lähelle ihmistä. Kaupunkilehtien Liitto 1959–1999. Juhlakirja. Harri Turunen (toim.). Turkulaisen numerot 14.11.1958, 23.10.1959, 14.11.1968, 16.11.1978, 13.11.1988,16.10.1999, 16.11.2008.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää