Mitä tapahtuu, jos hallitus kaatuu huomenna? – Näin ennenaikaiset eduskuntavaalit pidetään

Jari Pietiläinen

Huomenna eduskunta äänestää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen luottamuksesta. Äänestys johtuu erimielisyydestä hallituksen kaavaileman irtisanomissuojan heikennyksestä.

Oppositiopuolueista Sdp:n lisäksi ainakin perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto aikovat äänestää hallitukselle epäluottamusta huomenna. Näillä puolueilla on Arkadianmäellä vain 79 paikkaa, mutta muut oppositiopuolueet mukaan luettuna jo 96 paikkaa.

Epäluottamuslauseen saaminen siis edellyttää että ainakin kourallinen hallituspuolueiden kansanedustajista äänestäisi hallitusta vastaan.

Jos luottamusta ei synny, edessä on todennäköisesti koko hallituksen kaatuminen ja ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen.

Uusilla vaaleilla uhkaaminen ei olekuluvalla vaalikaudella mitenkään uutta, vaan hallitus on ollut kaatumaisillaan sote-uudistuksen vuoksi. Sipilä myönsi jo aiemmin keväällä, että hallitus hajoaa ja uudet vaalit tulevat, jos sote-uudistus kaatuu.

Ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisestä säädetään tarkasti laissa. Vaalit voitaisiin pitää aikaisintaan 50 päivää sen jälkeen, kun presidentti olisi antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja määräys olisi julkaistu säädöskokoelmassa.

Vaikka vaalien päivämäärä ei olisikaan heti alkuun selvillä, viikonpäivä sen sijaan on varma: vaalit sijoitettaisiin sunnuntaiksi. Vaali olisi järjestettävä viimeistään 75 päivää hajotusmääräyksen jälkeen.

Tasavallan presidentti ei kuitenkaan voi nopeasti hajottaa eduskuntaa, vaan hajotusmääräyksen on perustuslain mukaan perustuttava pääministerin perusteltuun aloitteeseen. Lisäksi presidentin olisi vielä tämän jälkeen kuultava eduskuntaryhmiä.

Ennenaikaiset vaalit ovat todennäköisesti viimeinen vaihtoehto mahdollisen irtisanomissuojakiistanratkaisemiseksi.

Ennenaikaisiin vaaleihin on turvauduttu viimeksi syksyllä 1975. Tuolloin vaalikriisiin ajauduttiin, kun silloinen Keskustapuolue ei halunnut hyväksyä kehitysalueita koskevia lainsäädäntöhankkeita.

Vuoden 1975 vaalien voittajia olivat Suomen Kristillinen Liitto, Keskustapuolue, Liberaalinen Kansanpuolue ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto. Edellisvaalien jälkeen hajonneen Suomen Maaseudun Puolueen paikkaluku romahti syksyn 1975 vaaleissa kahteen.

Eduskuntaan valittuja uusia kansanedustajia olivat syysvaaleissa 1975 muun muassa Matti Puhakka ja Kaarina Suonio (sd.), Esko-Juhani Tennilä (skdl.), Ilkka Kanerva (kok.) sekä Christoffer Taxell ja Jutta Zilliacus (r.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut