Pitkiä tukkia, samettihousuja, strutsinsulkahattuja... – Tällaista oli turkulaisnuorten muoti 1960-luvulla

Tältä näytti paskasakki. Kuva on otettu Kristiinankadulla. Heikki Sjöroosin albumi

Teemu Nurmi

Antero Laihon tekemä uutuuskirja Upolaiset ja paskasakki – Modit ja rockerit 1960-luvun Turussa esittelee myös nuorten muotia hieman yli 50 vuotta sitten.

Upolaisten pukeutuminen ja hiustyyli tuli Beatlesien maailmasta ja poikien hiukset tulivat entistä pitemmiksi, kun Rolling Stones löi läpi.

Kirjassa esitellään, miten Hannu Kujasen hiukset kasvoivat kevään 1964 aikana niin, että oppikoulun rehtori kielsi pojan tulemisen kouluun. Kujanen vaihtoi opinahjoa.

Teos väittää myös, että Hannu Koskella oli Turun pisin tukka vuosina 1963-64. Se herätti huomiota kaupungilla.

– Ei mul yleensä ollu kovin paljon vaikeuksii sen pitkän tukan takia. Kaduilla joskus tuli vastaan "huumorintajuisia" miehiä, et pitääk kokeilla vähän et onks neidillä munat vai onks neiti neiti, Koski kertoo.

Upolaispojat eivät tahtoneet löytää oikeaa parturia 1960-luvun puolivälissä. Monet suosivat Wiklundin korttelissa ollutta Jylhän parturiliikettä. Omistaja Maila Jylhän tytär Marianne, joka työskenteli pitkään liikkeessä, muistelee, mitä kahnauksia leikkuuvaiheessa saattoi tulla.

– Oli vähän vaikea tilanne, kun piti sovittaa yhteen asiakkaana olevan nuoren ja maksajana toimivan vanhemman toiveet, jotka useinkin olivat aikamoisessa ristiriidassa keskenään.

Upolaispoikien vaatetuksessa korostettiin pehmeää ja värikästä tyyliä. Samettinen pikkutakki oli yleisesti käytössä, mutta myös ylisuuri, paksusta langasta kudottu villapusero. Jalassa oli farkut ja leveäraitaiset vakosamettihousut, kenkinä mokkakengät, tennarit ja Ratu-merkkiset vakosamettikengät.

Rukan sadetakit monissa eri väreissä olivat myös kovassa suosiossa. Kaduilla näkyi myös Yhdysvaltain armeijan asetakkeja, duffeli- ja kipparitakkeja, pitkiä kaulahuiveja, pipoja ja nahkaisia lippalakkeja.

Upotytöillä oli bossanova-pusero, lantiohame, leveä vyö, puseronväriset sukat ja pitkävartiset saappaat, mutta myös usein kapealahkeiset farkut. Lahkeet käärittiin nilkan yläpuolelle, jotta nilkkasukat näkyivät kokonaan.

Paskasakkilaisten tunnistettavin asuste 1960-luvun Turussa oli musta nahkapusero. Housuina olivat useimmiten farkut, jalkineina ajosaappaat. Kaupunkioloissa suosittuja jalkineita olivat myös mustat, teräväkärkiset kengät.

Miesten hiukset noudattivat lättähattuperinnettä. Tukka oli kammattu taakse hiusrasvalla. Paskasakkilaisetkin pidensivät hiuksiaan Beatles-manian myötä.

Pärtsäripimuilla oli toppatakki tai anorakki. Housut olivat hiihtohousutyyppisiä pitkiksiä, farkkuja tai teryleenihousuja. Jalassa tytöillä oli kesällä vaaleat kumitossut, talvella saappaat tai saapikkaat. Kova juttu oli strutsinsulkahattu. Tyypillinen kampaus oli tupeerattu.

Paskasakin ja upolaisten ulkoiset olemukset erosivat siis toisistaan melkoisesti. Upolaiset olivat värikkäämpiä kuin tummanpuhuvat paskikset. Upolaisten oli vaikea löytää haluamiaan asusteita turkulaisista vaateliikkeistä. Monet teettivätkin kuteensa vaatturilla, kuten Martinmäen Akselilla. Ennen hippivuosia upolaisten muoti tuli entistä värikkäämmäksi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut