KIERRÄTYS Selvityksen mukaan isojen kaupunkien välillä on eroja siinä, mikä tavara kirpputoreilla parhaiten kiertää.
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy kirpputoreille ja käytetyn tavaran nettimarkkinoille kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Selvityksessä tarkasteltiin myös kirpputoritiheyttä, tavaroiden jälleenmyyntiarvoa sekä uudelleenkäyttöön liittyviä liiketoimintahaasteita ja -mahdollisuuksia. Selvitykseen valittuja tuoteryhmiä olivat vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet.
Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita.
– Painolla mitattuna käytetyt huonekalut vaihtavat eniten omistajaansa ja kappalemäärällisesti vaatteet ja kengät. Arviomme on, että vaatteita ja kenkiä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, huonekaluja sekä urheiluvälineitä ostetaan ja myydään erilaisissa nettipalveluissa ja kirpputoreilla painomäärällisesti vuosittain runsaat 56 000 tonnia. Tämä on noin kaksi prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Massana merkittävin tuoteryhmä on huonekalut, yhteensä vajaat 35 000 tonnia, tutkimusinsinööri Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Suomessa päätyy liian paljon käyttökelpoista tavaraa jätteeksi. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä.
Tarkastelluista kaupungeista suurin kirpputoritiheys oli Tampereella, jossa kirpputoreja oli noin 37 eli yksi kirpputori jokaista 6200 asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirpputoritiheys on pienin, paikallisilla kirpputoritoimijoilla on yli 90 toimipistettä ja lisäksi valtakunnallisilla kirpputoritoimijoilla yli 20 kirpputoria. Tämä tarkoittaa, että kirpputoreja on yksi noin 9900 asukasta kohden.
Kirpputorien tuotteet ovat edullisia uuteen tuotteeseen verrattuna. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Arvonsa säilyttivät brändituotteet. Tosin hinta saattoi vaihdella yksittäisessä kauppatilanteessa merkittävästi.
– Etenkin vaatteet ja urheiluvälineet menettivät arvoaan. Syynä voi olla esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu, tutkija Hanna Eskelinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Suomessa ei ole ollut saatavilla tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy uudelleenkäyttöön. Tietoa on puuttunut myös kaupan volyymista sekä siitä, kuinka paljon käyttökelpoista tavaraa päätyy jätteeksi. Nyt julkaistu selvitys antaa suuntaa-antavan kuvan uudelleenkäyttöön päätyvistä tuotemääristä. Todelliset määrät ovat suurempia.
Selvitys on osa 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -yhteishanketta (CircHubs), jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella. Hankkeessa ovat mukana SYKE, HSY, Business Tampere, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Kiertokaari Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Ekokumppanit. Lisäksi Suomen Kiertovoima ry on osallistunut uudelleenkäyttöselvityksen tekemiseen.