Turun Puvustamossa valmistuu elokuva-asuja – Tuntemattomasta sotilaasta siirryttiin Onneliin & Anneliin

DESIGN Turku Science Parkin Puvustamossa syntyy yhtä lailla elokuvapukuja kuin myös tilaustöitä tunnetuille suomalaisbrändeille.

Työnjohtaja Annamari Rytkönen silityspuuhissa Turun Puvustamolla. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Länsi-Suomen Elokuvakomission alaisuudessa toimivassa Puvustamossa Pansion satama-alueella syntyy pukuja elokuviin. Neljäs Onneli & Anneli -elokuva on projektina puvustamolle hieman erilainen kuin edellinen projekti, joka oli uusi Tuntematon sotilas.

– Sotilasmeininki vaihtui iloiseen ja värikkääseen maailmaan, puvustamon työnjohtaja Annamari Rytkönen naurahtaa.

Puvustamon toiminta nytkähti käyntiin elokuvakomissaari Teija Ranisen ja pukusuunnittelija Marjatta Nissisen ideasta. Turussa kuvattiin muutama vuosi sitten Mika KaurismäenTyttökuningas-elokuva. Produktio oli iso, ja pelkästään puvustuksen puolelle tarvittiin kaupungista paljon työvoimaa.

Kun sen jälkeenkin kaupungissa on riittänyt kuvausryhmiä, päätettiin toiminnasta tehdä virallista. Puvustamo työllistää alan pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä sekä tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoille.

Rytkösen mukaan puvustamo on tarjonnut monille ponnahduslaudan uralle. Puvustamosta saa kokemusta myös sarjaompelusta, mikä ei opinnoissa tule niin tutuksi. Työntekijöistä osa on myös saanut vakituisen työn ompelualan yrityksissä ja osa on työllistynyt elokuviin tuotantoryhmien kautta.

Puvustamossa ei tehdä pukuja vain elokuvien tarpeisiin vaan toiminta on monipuolista. Iberico/Coz Oy:lle on suunniteltu ja valmistettu ratsastusvaatteita. Johanna Gullichsenlle tehdään alihankintana muun muassa kasseja. Uusimpia asiakkaita on Varusteleka.

Puvustamon osaaminen on siis noteerattu - eikä ihme. Rytkönen ja hänen edeltäjänsä Marjatta Nissinen ovat ehtineet olla monessa mukana. Rytkönen oli jo 1990-luvulla mukana puvustamassa Kemin Lumilinnassa muun muassa joululaulukonserttia Ylelle.

Rytkönen piti Kemissä hattuliikettä, kun puhelin soi. Häneltä kysyttiin, olisiko mahdollista saada vaatetus kahdessa ja puolessa viikossa parille sadalle ihmiselle. Hän vastasi tietenkin kyllä. Ja onnistuihan se, vaikka muutama uneton yö siinä vietettiinkin.

Vaikka suomalainen vaateteollisuus on 1990-luvun laman jälkeen hiipunut, riittää Rytkösellä uskoa tulevaisuuteen. Nyt kaikki hiljainen tieto pitäisi vain saada koottua yhteen, ennen kuin se häviää.

– Suomalaista vaatesuunnittelua seurataan tiiviisti. Nykyään on paljon nuoria suunnittelijoita, ja meiltäkin kysytään jatkuvasti tuotekehitys- ja alihankinta-apua, hän muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut