Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Turku otti käyttöön Föli-fillarit – tämä on kaupunkipyörien seuraava trendi Suomessa

PYÖRÄILY Kaupunkipyörien seuraava trendi ovat ilman asemaa toimivat polkupyörät.

Kaupunkipyöräily leviää tänä kesänä voimakkaasti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Turussa otettiin vappuna käyttöön 300 joukkoliikenteeseen kuuluvaa ympäri vuoden käytössä olevaa kaupunkipyörää. Kaupunkilaisten yhteisiä polkupyöriä kokeillaan tänä kesänä ainakin myös Imatralla, Kouvolassa ja Kotkassa.

Oulussa ja Tampereella kaupunkipyörien hankinta on jo pitkällä. Samoin on Kuopiossa, jossa 150 sähköavusteisen kaupunkipyörän tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi kesään.

– Kymmenet kunnat pohtivat kaupunkipyörien käyttöönottoa. Asemattomat pyörät ovat kustannuksiltaan edullisia, joten ne kiinnostavat myös pieniä kuntia, Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen sanoo.

Turun, Helsingin ja Espoon kaupunkipyörät perustuvat erillisiin telineisiin.

Asemattomat kaupunkipyörät sen sijaan voidaan pysäköidä vapaisiin pyöräilytelineisiin tai kaupunki voi halutessaan varata niille digitaalisesti omia alueita. Järjestelmä on huomattavasti edullisempi kuin perinteinen malli, sillä se ei vaadi investointeja telineisiin.

Pyörän käyttö perustuu älykkäisiin lukkojärjestelmiin ja niitä tukeviin älypuhelinsovelluksiin.

Kun aikaisemmin 2000-luvulla lukottomia kaupunkipyöriä kokeiltiin esimerkiksi Helsingissä ja Lahdessa, ongelmana oli niiden katoaminen kuin tuhka tuuleen.

– Tekniikka on mahdollistanut kaupunkipyörien yleistymisen näin voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Tämä ja ensi kesä näyttävät sen, toimiiko kaupunkipyöräjärjestelmä Suomessa samalla tapaa kuin muualla ja mikä kuntien rooli siinä on, kestävän liikkumisen asiantuntija Maija Rekola Liikennevirastosta sanoo.

Kunnissa huolena on se, miten estetään pyörien kasautuminen niille alueille, joille niitä ei haluta. Liikennevirasto julkaisi keväällä ohjeistuksen kunnille asemattomien kaupunkipyörien käyttöönotosta. Suositukset tehtiin yhteistyössä noin 30 kunnan edustajien kanssa.

– Tämä on eurooppalaisittain ensimmäinen ohjeistus, joten se on herättänyt kiinnostusta muissakin maissa, Rekola sanoo.

Julkaistu ohjeistus sisältää mallipelisääntöjä kaupunkipyörien käyttöönottoon. Siinä käsitellään muun maussa käyttäjien turvallisuutta, datan keruuta ja hyödyntämistä, palautejärjestelmiä sekä pyörien pysäköintiä, siirtoa ja huoltoa.

– Kaupunkipyöräjärjestelmä voi onnistua vain, jos kunta itse panostaa samalla sekä pyöräliikenteen väylien että pysäköintiratkaisujen kehittämiseen. Keskeistä on ennakoiva toimintatapa ja yhteiset pelisäännöt kunnan ja asemattomia kaupunkipyöräjärjestelmiä tarjoavien yritysten ja operaattoreiden välillä, Hirvonen sanoo.

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä nykytilanteeseen verrattuna.

Liikennevirasto on myöntänyt esimerkiksi Imatran ja Kouvolan kaupungeille valtionavustusta vuodelle 2018 asemattomien kaupunkipyörien pilotointia varten.

– Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen parantaa liikennejärjestelmän energiatehokkuutta eli vähentää liikenteen päästöjä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo.