Kuulovaikeudet voivat erottaa ihmisen sosiaalisista tilanteista – "Muistan edelleen sen hetken, kun laitoin laitteen korvaan ja kuulin paremmin, mitä ihmiset puhuivat", Eila Heinonen, 64, sanoo

Eija Marja-aho

Moni pitää heinäsirkkojen siritystä testinä sille, onko kuulo alkanut heiketä iän myötä. Huolestuneempi kannattaa kuitenkin olla siinä vaiheessa, kun puhekaverin sanoista ei tahdo saada enää selvää.

Lähes kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Ikäkuuloa alkaa esiintyä 50 ikävuoden jälkeen.

– 65-vuotiaista kolmanneksella ja 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on jonkinasteinen kuulonalenema, toteaa Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen

Ikäkuulo johtuu iän mukanaan tuomasta sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumisesta.

– Sitä ei voi varsinaisesti estää. Jos pitää omasta sydän- ja verisuoniterveydestään huolta, ikäkuulo ei ehkä etene niin nopeasti, Lavikainen toteaa.

Tärkeää on myös suojata korvat melulta koko elämän ajan. Nuoruuden meluvauriot pahentavat myös vanhuusiän kuulo-ongelmia.

Tyypillistä ikäkuulolle on, että kuulon heikkeneminen alkaa vähitellen.

Aluksi sanoista ei tahdo saada selvää meluisassa ympäristössä, ja myöhemmin puhe alkaa kuulostaa puurolta myös kahdenkeskisessä juttelussa.

– Tyypillistä on esimerkiksi se, että television äänenvoimakkuutta lisätään, mutta se ei autakaan saamaan sanoista selvää. Taustamusiikki ja muu häly voivat vaikeuttaa kuulemista, Lavikainen mainitsee.

Kyse on myös siitä, miten ihminen pystyy käsittelemään kuulemaansa. Huonokuuloisella viestin perillemeno kestää kauemmin. Siihen ei auta se, että hänelle huutaa. Selkeästä ja rauhallisesta puheesta on enemmän apua.

Ikäkuulo voi oireilla muutoinkin kuin sanojen erottamisen vaikeutena. Yksi oire on ääniyliherkkyys.

– Voimakkaat äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä. Lisäksi olo voi olla tosi väsynyt, kun joutuu pinnistelemään kuullakseen, Lavikainen sanoo.

Ikäkuuloon voi liittyä myös tinnitusta eli korvien soimista.

Hoitamaton kuulovika voi alentaa itsetuntoa ja aiheuttaa eristäytymistä ja sitä kautta jopa masennusta.

– Nykyisin tutkitaan ehkä eniten kuulon vaikutusta kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin, Lavikainen mainitsee.

Kuulo­aistin heikkenemisellä on todettu olevan yhteys muisti­sairauksiin.

– Riittävän aikaisin aloitettu kuulon kuntoutus voi auttaa tilannetta. Se ei estä muistisairauden puhkeamista mutta voi auttaa toimintakyvyn ylläpitämistä.

Suomessa kuulo tarkastetaan kouluterveydenhuollossa ja armeijassa. Työelämässä käytännöt vaihtelevat.

– Kuulo tutkitaan työhöntulotarkastuksissa ja määräaikaistarkastuksissa. Seuranta riippuu melualtistuksesta eli kuinka meluisassa miljöössä työskentelee, sanoo Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Väyrynen

– Yleensä seuranta on yhden–kolmen vuoden välein altistuksesta riippuen.

Ikääntyneiden kohdalla yleistä on se, että läheiset patistavat kuulontutkimuksiin siinä vaiheessa, kun normaali kommunikaatio ei enää onnistu.

– Joskus potilaat hakeutuvat tutkimuksiin omaisten painostuksesta. Kuulontutkimus voisi tapahtua säännöllisesti muun terveystarkastuksen yhteydessä, Väyrynen toteaa.

Alustava kuulontutkimus tehdään terveyskeskuksessa. Jos tarvetta on, lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Ikäkuuloa ei toistaiseksi osata parantaa. Apua tuo kuulolaite – tai oikeastaan kaksi. Kuva: AOP/Imago Stock

Ikäkuuloa ei toistaiseksi osata parantaa. Apua tuo kuulolaite – tai oikeastaan kaksi, sillä suositus on, että kummassakin korvassa on omansa.

– Tavoitteena on binauraalikuulo eli että molemmilla korvilla kuulisi yhtä hyvin, Väyrynen toteaa.

Lääketieteellisesti kuulolaitteen myöntämisen rajana on 30 desibelin kuulonalenema paremmassa korvassa.

Suomessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat käyttäjälleen ilmaisia, vain paristot pitää hankkia itse.

Jos kuulolaitteen ostaisi itse, esimerkiksi saadakseen mieluisan mallin, se maksaisi 1 000–3 000 euroa.

Kuuloliiton tietojen mukaan kuulolaitteen aktiivisia käyttäjiä on Suomessa noin 70 000, mutta laitteesta voisi hyötyä jopa 300 000 ihmistä.

Moni kokee kuulolaitteen hankalana tai sen pitämisen nolona, merkkinä vanhuudesta.

– Asennemuutosta on tapahtunut, ja kuulolaitteet ovat kehittyneet huimasti aikaisemmasta. Haasteita on silti edelleen, Lavikainen myöntää.

– Tärkeässä roolissa ovat alkuvaiheen motivointi, neuvonta ja tuki.

Mitä pidempään huonokuuloinen on ilman kuulolaitetta, sitä vaikeampaa paluu äänien pariin voi olla.

Lavikainen muistuttaa, että tarjolla on myös muita kuulon apuvälineitä, kuten puhelinvahvistimia ja tv-kuuntelulaitteita.

Joensuulaisen Eila Heinosen, 64, kuulolaitteen korvakappaleessa on kimmalletta. Hän käyttää välillä siinä myös korua – sellaisiakin kuulolaitteisiin on nykyään tarjolla.

– Kuulolaitteessa ei ole mitään noloa, eikä sitä tarvitse piilotella, hän sanoo.

Heinonen on ollut huonokuuloinen lapsesta saakka. Kesti kuitenkin 30 vuotta ennen kuin hän sai ensimmäisen kuulolaitteensa. Hän oli käynyt kuulontutkimuksissa, mutta noihin aikoihin laitetta ei niin vain saanut.

Kuulolaite tuli vihdoin ajankohtaiseksi korvan helmiäiskasvaimen poiston jälkeen 1980-luvun alussa.

– Muistan edelleen sen hetken, kun laitoin laitteen korvaan ja kuulin paremmin, mitä ihmiset puhuivat. Olin elänyt niin pitkään huonokuuloisena ja joutunut pinnistelemään kuullakseni, että kokemus oli minulle tosi positiivinen.

Kaikille kokemus ei ole samanlainen, ja sen vuoksi Heinonen kiertää vertaisena puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa sekä ikäkuulosta että kuulolaitteen käytöstä.

– Mielelläni puhun ja rohkaisen ihmisiä, kun tiedän sen eron, mitä on olla huonokuuloinen ja millaista on, kun saa avun kuulolaitteesta ja muista apuvälineistä.

Heinosen kokemusten mukaan ikäkuulosta puhutaan melko vähän siihen verrattuna, kuinka yleistä se on.

– Tilaisuuksissa aina joku paljastaa, että minullakin on huono kuulo ja kuulolaite, mutta se ei nyt ole mukana. Asiaa piilotellaan edelleen liian paljon, hän harmittelee.

Kuulolaitetta pidetään usein vanhuuden merkkinä, vaikka sen käyttäminen pitäisi olla yhtä luonnollista kuin silmälasien käyttäminen.

Heinosen mukaan kuulolaitteeseen kiinnittävät eniten huomiota toiset kuulolaitteen käyttäjät.

– Ihminen, joka ei käytä kuulolaitetta, ei seuraa toisten ihmisten korvia. Työkaverini kysyivät aikoinaan, että kuinka sie Eila olet sinne kuulopiireihin eksynyt. Kerroin, että olen käyttänyt kuulolaitetta koko työurani ja sen avulla pystynyt käymään töissä. Eivät he olleet sitä tajunneet.

Vaikka kuulolaite helpottaa elämää, kaikkien äänien voimistuminen voi aluksi kuormittaa aivoja ja tuntua jopa pääkipuna.

– Ikäkuulo etenee hitaasti, ja ihminen tottuu huonontuneeseen kuuloon. Kun sitten yhtäkkiä äänien määrä lisääntyy, se voi tuntua aluksi oudolta. Ja voihan se olla, että kojeen säädötkään eivät heti ole kohdillaan, Heinonen huomauttaa.

Kojeeseen tottuu sitä nopeammin, mitä enemmän sitä päivittäin käyttää.

Lähteenä myös Duodecim Terveys­kirjasto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää