Mitä enemmän ylipainoa, sitä vähemmän palkkaa, kertoo tutkimus – Moni lukija on huomannut saman: "Olen työpaikallani persona non grata"

Ylipaino kaventaa palkkanauhaa, ja matala palkka altistaa puolestaan lisäkiloille. Jussi Vehkasalo

88406518548142519816

Ylipainolla on vahva yhteys heikkoon menestykseen työelämässä, ainakin jos menestystä mitataan työllisyydellä ja palkkatasolla.

Tämä ilmenee viime syksynä julkaistusta laajasta kyselytutkimuksesta, joka on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

Ylipainon ja palkkatason välillä on yhteys molempiin suuntiin: Ensinnäkin ylipainoinen tienaa tutkimuksen mukaan normaalipainoista vähemmän. Ja koska hän tienaa vähemmän, hän syö epäterveellisemmin – ja lihoo.

Jo painoindeksin yhden yksikön nousulla on vaikutusta. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman työryhmineen havaitsi, että se johtaa lähes seitsemän prosenttia muita pienempään palkkaan ja 3,7 prosenttia suurempaan todennäköisyyteen vastaanottaa sosiaalisia tulonsiirtoja kuten sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.

Kuva: Henna Turunen

Ylipainoisten heikompi palkkaus ja suurempi todennäköisyys saada palkkaa korvaavia tulonsiirtoja on huomattu myös Helsingin yliopistossa.

Sosiaalipolitiikan professorin Anne Kouvosen mukaan ilmiö liittyy ainakin siihen, että ylipainoisilla on muita useammin työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia. Näitä ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Erot normaali- ja ylipainoisten välillä kasvavat Kouvosen mukaan erityisesti myöhemmässä keski-iässä, koska yhä useammat ylipainoiset ovat joutuneet jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Kunta-alan ikääntyviä naistyöntekijöitä koskevassa tutkimuksessamme kuitenkin havaitsimme, että tuloerot ylipainoisten ja normaalipainoisten välillä kasvoivat myös niillä, jotka jatkoivat työelämässä.

¨

Kouvosen mukaan tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty selvittämään, mikä eron aiheutti.

– Se voi selittyä ainakin suuremmalla pitkien sairauspoissaolojen osuudella mutta myös ylipainoisten syrjinnällä, esimerkiksi heikommilla mahdollisuuksilla edetä urallaan.

Kouvonen muistuttaa, että ylipainoisuus on monimutkainen ilmiö. Sen juuret ovat osittain geneettisiä ja liittyvät lapsuuteen ja jopa syntymää edeltäviin olosuhteisiin.

– Ylipainoisuus liittyy vahvasti sosioekonomiseen asemaan. Emme aloita elämää tasa-arvoisesti samalta viivalta. Vaikka yksilöllä on tietysti oma vastuunsa elintavoistaan, eivät huonot elintavat ja heikko terveys ole ainoastaan yksilön valintoja, Kouvonen sanoo.

Epätasa-arvoa lisää Kouvosen mukaan sekin, että alemmissa ammateissa olevien työ on usein kuormittavaa ja voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja elintapoihin.

– Vuorotyö ja fyysisesti raskas työ kuluttavat terveyttä.

Professori Petri Böckerman muistuttaa ennaltaehkäisystä.

– Terveysongelmista johtuvat kustannukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle korostavat tarvetta puuttua näihin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lähes 600 lukijaa vastasi verkkokyselyyn, jossa pyysimme heitä kommentoimaan ylipainon vaikutusta työssä menestymiseen. Avoimia vastauksia tuli 136.

Noin viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että paino on tavalla tai toisella vaikuttanut urakulkuun. Yli 40 prosenttia vastaajista oli pannut merkille, että ylipainoisilla ihmisillä on normaalipainoisia huonommat mahdollisuudet edetä työelämässä. Lähes puolet vastaajista oli huolissaan ylipainoisten huonosta asemasta työmarkkinoilla.

Kuva: Henna Turunen

Vastaajista puolet sanoi, etteivät he esimiehinä antaisi painon vaikuttaa työntekijän valintaan. Yhtä moni kertoi, ettei heidän työpaikoillaan syrjitä ylipainoisia.

Avoimissa vastauksissa moni huomautti, että on paljon alasta kiinni, milloin ylipainosta on haittaa työn tekemiseen ja milloin ei.

Jotkut korostivat myös sitä, että ylipaino ei aina tarkoita lihavuutta, vaan painoindeksi voi olla korkea myös lihaksikkuuden vuoksi. Lihaksikas, hiukan mahakas mies voi sopia hyvin fyysistä voimaa vaativaan työhön, eräs vastaaja muistutti.

Moni kertoi pärjänneensä työelämässä mainiosti ylipainosta huolimatta.

Vastauksissa kerrottiin myös koskettavasti ylipainon aiheuttamasta syrjinnästä.

– Kerran en saanut työtä, koska olin ylipainoinen ja riski työnantajalle. Tämän lauseen muistan ikuisesti.

Eräs vastaaja kuvaili, että "kerääntyneen läskin määrällä on minun kohdallani suora yhteys sairauslomien pituuteen".

– On vaikea sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus, mutta tunnen nykyisin olevani työpaikallani persona non grata.

Kuva: Henna Turunen

Jotkut kertovat saaneensa normaalipainoisina asiallista kohtelua töissä. Ylipainoisena he kokevat olevansa pohjasakkaa.

Sairaanhoitajana työskennellyt vastaaja on varma siitä, että ylipaino oli syynä hänen työsuhteensa päättymiseen.

Erään vastaajan esimies oli sanonut, että "tuntui pahalta palkata kahdesta pätevästä se hoikempi, mutta asiakkaat suhtautuvat positiivisemmin normaalipainoiseen työntekijään". Kyse oli myyntityöstä.

Vastauksista välittyi myös kova asenne. Jotkut vastaajat pitivät ylipainoa elämänhallinnan ongelmana sekä henkisenä ja fyysisenä velttoutena.

Vastauksissa oli mukana myös kehitysehdotuksia.

– Työpaikoilla pitäisi olla kuntosali, jossa liikkua työnteon lomassa tai työpäivän jälkeen. Aktiivisille liikkujille voisi vuoden lopussa jakaa pienen palkinnon.

Eräs vastaaja muistutti, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kehotti työnantajaa olemaan ennakkoluuloton.

– Jos ylipainoinen saa töitä, paino voi lähteä laskuun ja elämä alkaa hymyillä.

Taustaa

Tutkimushankkeessa on käytetty Young Finns Study -aineistoa (YFS) yhdistettynä Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoon (FLEED) sekä kattaviin rekisteritietoihin yksilöiden perhetaustasta.

Tutkimushanke käynnistyi vuonna 1980, jolloin 3596 lasta ja nuorta osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen.

Henkilöiden työmarkkina-asemaa on seurattu ajanjaksolla 1990–2012.

Aineistossa on tietoa pituudesta, painosta ja veriarvoista sekä geneettisistä riskitekijöistä, persoonallisuusmuuttujista, kognitiivisesta kyvykkyydestä sekä tietoja työllisyydestä ja perhetaustasta.

Ylipainon kriteerinä on käytetty painoindeksiä (BMI). Merkittävän lihavuuden rajana pidetään sitä, jos BMI on yli 30.

Ylipainon kriteerinä on käytetty painoindeksiä BMI (body mass index), jossa paino jaetaan pituuden neliöllä (pituus x pituus). WHO:n virallisen luokituksen mukaan BMI-indeksin arvo 30–35 tarkoittaa merkittävää lihavuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut