Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lääkärit kertoivat turkulaiskirjailija Vappu-Tuuli Fagersonin lapsuudessa, mitä kaikkea vikaa hänessä oli – Kirjailijana hän kieltäytyy leimoista ja hyppää tyylilajista toiseen

Ihan unohdin, että luin ohjattavan tekstiä, sanoi luovan kirjoittamisen ohjaaja Vappu-Tuuli Fagersonin psykologisesta trilleristä.

– Silloin tuli tunne, että jes, tämä onnistuu, Fagerson sanoo.

Vappu-Tuuli Fagerson on kirjailijanimi, jolla turkulainen on julkaissut nyt neljännen omakustanteisen e-kirjansa.

Psykologinen trilleri on uusi aluevaltaus ikänsä kirjoittamista harrastaneelle Fagersonille.

Edelliset kaksi Special edition -teosta olivat kevyttä viihdettä chick lit -hengessä. Niiden päähenkilö poikkeaa tyypillisestä romanttisen komedian sankarista siinä, että sattuu istumaan pyörätuolissa.

– Kukaan muu ei ollut sitä tehnyt, joten minun piti, Fagerson perustelee päähenkilön valintaa.

Kirjallisuudesta puuttui ja yhä puuttuu vammaisia päähenkilöitä.

– Moni nuori kuitenkin miettii, miten minulle elämässä käy, missä asun, onko minulla ystäviä ja sellaista.

Special edition -viihdekirja kuvaa tavallisen pyörätuolilla kulkevan nuoren naisen tavallista arkea. Fagerson halusi välttää tyypillisiä vammaistarinoita.

– Ne ovat joko nyyhkytarinoita tai vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita. Kirjani ei ole kumpaakaan.

Itsekin pyörätuolilla liikkuva Vappu-Tuuli Fagerson sai esikoisromaaniin materiaalia omasta ja tuttujen elämästä.

Uusimpaan romaaniinsa, siihen psykologiseen trilleriin, hän kuitenkin valitsi omin jaloin kävelevän päähenkilön.

– En halua missään tapauksessa tulla leimatuksi vammaiskirjailijaksi. Olen kirjailija.

Siksi Fagerson ei halua puhua omasta vammastaan, mutta vammaisten asiasta hän puhuu paljonkin. Häntä nimittäin ärsyttää vammattomien asenne vammaisiin.

– Säälitään tai käytetään inspiraatiopornona. Yleisimmin kohtaan sitä, että minua kohdellaan kuin pikkulasta!

Inspiraatioporno tarkoittaa vammaisen ihmisen käyttämistä ylevänä esimerkkinä siitä, miten aivan tavallisiakin asioita voi saavuttaa rajoitteista huolimatta.

Fagersonin mukaan vammainen ihminen saa tottua siihen, että aina on joku tietämässä paremmin, miten hänen pitäisi elää.

– Lapsena sitä ei tajunnutkaan. Kävin esimerkiksi kerran vuodessa erityisneuvolassa. Aina lopuksi kokoonnuttiin yhteen huoneeseen, missä lääkärit ja terapeutit kertoivat, mitä kaikkea vikaa minussa oli.

Fagerson ei tajunnut, miten paljon tällainen puhe häneen vaikutti ennen kuin aikuisena näki Maria Veitolan puhuvan mediassa kokemuksestaan, jossa tämä tuli kehonrakentaja Bull Mentula arvioimaksi.

– Veitola sanoi, että oli tuntenut olevansa kuin lihanpala. Silloin tajusin, että minulle oli tehty samoin koko ikäni – ja että sen kuuluukin tuntua pahalta.

Kokemuksiaan Vappu-Tuuli Fagerson on aina purkanut kirjoittamalla. Hän on kirjoittanut pitkään Sit-up-blogia ja piirtänyt sarjakuvia.

Sitten hänelle tuli olo, että olisi kiva kirjoittaa viihteellinen romaani. Lopputulos oli ensimmäinen Special edition -kirja.

Chick lit oli Fagersonille luonteva paikka aloittaa, sillä hän lähestyy asioita mieluiten ilon ja huumorin kautta.

– Special edition on itseironinen ja välillä aika ronskikin.

Vappu-päähenkilö kuvaa esimerkiksi käyntiään aikuisviihdekaupassa, johon hädin tuskin pääsee pyörätuoleineen sisään.

Kepeän viihdekirjallisuuden jälkeen psykologinen trilleri tuntui Vappu-Tuuli Fagersonista vaativalta, mutta hän tarttui ohjaajan ehdotukseen tosissaan.

Kirjoittaessaan Fagerson pyrkii välttämään kliseitä – niitä psykologisissa trillereissä riittää.

– Trillereissä on usein lapsen menettämisen teema. Minä valitsin päähenkilöksi naisen, joka ei halua lapsia.

Päähenkilö on kokenut mielenterveyden romahduksen.

– Ihan täysin kliseettä ei voinut kirjoittaa, Fagerson nauraa.

Fagerson käsittelee Maa hänen jalkojensa alla -kirjassa muun muassa feministisiä teemoja ja seksuaalivähemmistöjä. Perusjuoni kytkeytyy hänen mukaansa myös kolonialismiin ja kulttuuriseen omimiseen.

Turkulaisille hän lupaa, että kirjasta tunnistaa tuttuja paikkoja.

– Kirjan päähenkilö on entinen kuvataiteilija, jonka sosiaaliseen mediaan alkaa tulla omituisia viestejä ja huppupäinen hahmo ilmestyy ikkunan alle. Kaikki tuntuu kytkeytyvän maahisiin, joita hän on kuvannut maailmanmenestykseen nousseissa kauhutauluissaan, Fagerson kuvaa juonta.