Arno Kasvi joutui vuodenvaihteessa jättämään asuinpaikkansa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. Yliopisto halusi tilat omaan käyttöönsä, eikä eläkkeellä oleva ylipuutarhuri enää saanut asua vanhassa virka-asunnossaan.
Kasvin sydän sykkii kuitenkin vahvasti Ruissalolle, jonne hän asettui jo vuonna 1983. Häntä huolettaa etenkin saaren lisääntyvä liikenne.
– Ruissalossa on nykyisin aikamoinen auto- ja kävelyliikenne. Ei saari eikä kasvitieteellinen puutarha tule kestämään tällaista rumbaa.
Kasvin mukaan nyt olisikin erittäin tärkeää, että kävijöiden aiheuttama kulutus jakaantuisi hallitusti saaren eri osiin. Tätä auttaisi toisen sillan rakentaminen saarelta mantereelle.
Kasvin mukaan silta voisi olla siirrettävä ponttonisilta saaren pohjoispuolella.
– Toinen silta poistaisi puolet saaren liikenteestä. Se voisi olla käytössä aluksi vain kesäaikana ja vaikka vain pyörille, kävelijöille ja henkilöautoille.
Kasvi siirtäisi myös koko Ruissaloa koskevan opastuskeskuksen kasvitieteellisen puutarhan tiloista Ruissalon kartanon tyhjiin tiloihin. Siellä olisi riittävästi parkkitilaa ja paikalle hyvät tieyhteydet.
Tämä poistaisi painetta kasvitieteelliseltä puutarhalta, jonka parkkipaikat ovat etenkin viikonloppuisin ruuhkaiset.
– Yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa taas tulisi kehittää hyödyllisenä kasvitieteellisenä puutarhana. Sitä varten on puutarhaan suunniteltu tilat ja resurssit.
Kasvi on myös sitä mieltä, että matkustajalaivaterminaalit pitäisi saada mitä pikimmin Aurajoensuusta Pansioon. Nyt iso osa laivamatkustajista tulee ympäri Suomea tai ulkomailta busseilla.
– Miksi heidän on tultava kaupungin läpi linnan viereen ahtaita katuja pitkin ajaen? Turkulaiset pääsevät Pansioon erittäin nopeasti bussilla tai omalla autolla, jos haluavat lähteä Tukholmaan. Näin säästettäisiin myös laivojen kuluttava vaikutus Ruissalon etelärantojen linturikkaisiin kaislikoihin.
Vaikka lisääntyvä liikenne tietää riskejä Ruissalon luonnolle, muistuttaa Kasvi siitä, että Ruissalon tilanne on parempi kuin monen muun paikan.
– Isoin ongelma Ruissalossa on ylisuuri metsäkauriskanta. Nyt ne eivät pääse liikkumaan luonnollisesti esimerkiksi Pansion suuntaan. Kauriit syövät sienet, rentukat ja mustikanvarvut, ja metsäkauriiden vapaa pääsy puutarhan alueelle on ollut erittäin tuhoisaa myös puutarhan kokoelmille.
Kasvin mukaan myös puutarhan alueen pensas-sembrat on syöty. Lisäksi tuijat ja koreanpihdat kalutaan vuosi vuodelta aina kaljummiksi. Kauriit ovat syöneet myös kaikki marjakuuset jo useana peräkkäisenä vuonna. Hänen mukaansa alueen kauriskantaa voisikin suosiolla harventaa.
Kasvi näkeekin kauriit Ruissalolle suurempana riskinä kuin ilmastonmuutoksen tuomat lämpimämmät talvet ja kuumat kesät.
– Vaikka talvista tulee lepsuja, kyllä tammet ja saarnet sen kestävät. Se mahdollisuus tietysti on, että loiset lisääntyvät.
Kasvin mukaan ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen joka tapauksessa viljelyvarmuutta. Täällä pystytään kasvattamaan paprikaa, tomaattia ja munakoisoa avomaalla.
– Puutarhakasveille tämä on mannaa. Jalot lehtipuut voivat myös hyvin, sillä suomalainen metsänhoito on hyvin korkeatasoista, hän muistuttaa.
Ylipäänsä Arno Kasvi toivoo, että Turussa katsottaisiin nyt asioita pitkällä tähtäimellä. Tämä pätee niin Ruissaloon kuin muihinkin alueisiin.
– Ruissalo on turkulaisten ykkösulkoilualue, ja Turun lähiympäristössä on myös upeita kasvillisuusalueita. Kaikille pitää tehdä samaa eli rauhoittamista, hän tiivistää.