Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin

Minna Harmaala

Koronavirus on saanut turkulaiset kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Tämän voi päätellä Turkulaisen torstaina tekemästä tarkkailusta Hansakorttelin WC-tilojen aulassa.

Ylilääkäri Esa Rintala Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä arvioi ennen tarkkailua, että vain joka kolmas pesisi kädet saippualla ja kuivaisi kädet sen jälkeen käsipyyhkeellä. Tarkkailuaikana saippuaa käytti kuitenkin seitsemän kymmenestä käsienpesijästä ja jokainen kuivasi kädet joko paperiseen tai kankaiseen pyyhkeeseen.

Vaikka saippuan käyttö oli ilahduttavan yleistä, edelleenkin pesupisteellä vierailleista lähes joka kolmas (31 prosenttia) käytti pesuun vain vettä.

– Ei pelkkä viruttelu auta. Kaikkien pitäisi käyttää myös saippuaa, Rintala sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan kätensä pesi pesupisteellä vierailleista harvempi kuin joka kymmenes eli 7 prosenttia. Arviossa on epätarkkuutta, sillä käsienpesua tarkkailtiin pesijöiden selän takaa.

Hieman useampi kuin joka kolmas tarkkailuaikana vessassa käynyt ei vieraillut lainkaan pesualtaalla. Oletettavasti vähintään osa heistä oli kuitenkin jo pessyt kätensä, sillä suuressa osassa kyseisen WC:n kopeista on omat pesualtaat. Näitä joka kolmatta ei siis otettu laskuihin edellä olevissa prosenteissa.

Turkulainen tarkkaili käsienpesua Hansan vessan aulassa nyt toista kertaa. Kaksi vuotta sitten tarkkailtiin kuitenkin vain sitä, moniko ei pysähtynyt käsienpesualtaalle lainkaan. Luku oli silloinkin yksi kolmesta.

Käsienpesu on yksi olennaisimmista tavoista, joilla koronaviruksen leviämisvauhtia voidaan hidastaa ja riskiryhmiin kuuluvia suojella.

– Käsien huolellinen pesu WC-käynnin jälkeen on kaikkina aikoina tärkeää siksi, ettei levitä omia ulostebakteereita käsien mukana muualle ympäristöön. Norovirusaikana tämä on hirvittävän tärkeää, koska alkoholi ei tehoa norovirukseen. Olisi tärkeää joko käyttää käsidesiä tai pestä kädet myös yskimisen tai aivastamisen jälkeen, Rintala toteaa.

Naiset ja miehet olivat tarkkailuaikana kutakuinkin yhtä hyviä käsienpesijöitä. Erityisesti miehet siis lienevät petranneen, koska tutkimusten mukaan naiset ovat yleensä ahkerampia pesemään käsiään kuin miehet.

Turkulainen piti tarkkailun aikana kirjaa myös siitä, kuinka moni kävi vessassa vain pesemässä käsiä. Tässä naiset päihittivät miehet, sillä tunnin tarkkailun aikana pelkästään käsipesulla kävi vessassa yhdeksän naista ja kolme miestä. Heistä kaikki pesivät kätensä saippualla, mutta vain yksi mies ja yksi nainen hinkkasivat THL:n suosittamat 20 sekuntia. Aikaa mitattiin niinkin tieteellisesti kuin mututuntumalla.

Koska tarkkailu tehtiin lounasaikaan, jolloin WC-tilat jakavissa ravintoloissa oli useita kymmeniä asiakkaita, voidaan päätellä, että varsin moni jättää edelleen kädet pesemättä ennen lounastamista.