Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Moni leski suree rahapulan keskellä – Marice, 48, joutui säästökuurille puolison kuoleman jälkeen: "Äitini lainasi rahaa hautajaisiin"

Puolison menehtyminen on ihmiselle vaikea paikka henkisesti ja usein myös taloudellisesti.

– Puolisonsa menettäneistä suurimman osan taloustilanne heikkenee selkeästi, kertoo työikäisten leskien vertaistukijärjestön Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen

Lesket voivat saada leskeneläkettä ja muita tukia uudessa taloustilanteessa selviytymiseen, mutta useissa tapauksissa ne eivät ole riittäviä. Iso osa leskistä jää myös ilman leskeneläkettä. Moni joutuukin surun keskellä talousvaikeuksiin.

Mynttisen mielestä puolisonsa menettäneen ja hänen perheensä saamissa tuissa on korjattavaa.

– Selkeä epäkohta on se, että lapsettomat alle 50-vuotiaat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Samoin se, että työeläkejärjestelmän kautta maksettava lapseneläke päättyy lapsen tullessa täysi-ikäiseksi, vaikka hän opiskelee ja asuu kotona.

Myös parisuhteen muoto vaikuttaa Mynttisen mielestä epäoikeudenmukaisesti leskeneläkeoikeuteen.

– Avoliitosta leskeytynyt ei saa leskeneläkettä, vaikka hänellä olisi kuolleen puolison kanssa yhteisiä lapsia.

Osalla leskistä eläkkeet ovat myös hyvin niukkoja. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos kuolleen puolison työhistoriassa on paljon työttömyyttä tai tulotaso on ollut matala.

– Keskimääräinen leskeneläke on alle 600 euroa ja yli puolella leskistä tätäkin pienempi.

Mynttisen mukaan puolisonsa menettäneiden rahatilanne vaihtelee paljon ja riippuu monesta seikasta.

– Esimerkiksi siitä, onko leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, oliko kuolleella puolisolla vapaaehtoista henkivakuutusta, oliko asuntolainaa ja siinä takaisinmaksuturvaa ja onko leski itse työelämässä, Mynttinen selvittää.

Myös perintöoikeusasiat määrittävät taloustilannetta.

Leski joutuu usein pohtimaan, voiko hän asua yhä entisessä kodissaan ja pystyykö hän hoitamaan asuntolainaa tai muita asumiskuluja yksin.

– Moni joutuu tinkimään arjen kulutuksesta.

Vapaaehtoiset henkivakuutukset ja lainan takaisinmaksuturva voivat helpottaa lesken rahatilannetta merkittävästi.

– Perhe-eläkkeiden määrä perustuu kuolleen puolison ansaitsemaan työeläkkeeseen, joten helpompi taloudellinen tilanne on heillä, joilla kuolleen puolison tulot ovat olleet korkeat. Myös se helpottaa, jos velkaa ei ollut.

Osa leskistä ajautuu vaikeaan talouskurimukseen: he ovat usein avoliitosta leskeytyneitä, joilla koti on ollut kuolleen puolison nimissä eikä testamenttia ole.

– Tällöin leski jää ilman taloudellista tukea ja joutuu muuttamaan pois kotoaan, kun sen perivät kuolleen puolison sukulaiset.

Myös yrittäjien tilanne voi olla hyvin hankala.

– Leski joutuu usein hoitamaan puolison yrityksen asioita, joko sen jatkamista tai lopettamista. Jos yritys on puolisoiden yhteinen, leski menettää työtoverin. Yrittäjien leskillä ei ole myöskään oikeutta työntekijöiden ryhmähenkivakuutuskorvaukseen, Mynttinen kertoo.

Perhe-eläkkeen määrä on myös yhteydessä yrittäjän itse maksamaan eläketurvaan, joka useilla on minimitasolla.

Taloushuolet voivat Mynttisen mukaan vaikeuttaa surua ja elämän jatkamista.

– Isompi tekijä on yleensä kuitenkin se, miten elää menetyksen kanssa ja rakentaa arki uudelleen ilman puolisoa.

Marice Haldin-Granith, 48, jäi leskeksi 7. toukokuuta 2014. Keuhkosyöpä vei mustasaarelaisen naisen aviomiehen. Yhteiseloa oli ollut 19 vuotta.

Vaikka suru ja ikävä painoivat, raha-asiatkin aiheuttivat leskelle murheita.

Lompakon nyörejä täytyi kiristää jo niinä parina vuotena, kun Haldin-Granith hoiti sairasta miestään. Hänen piti myös aloittaa viikonlopputyö huoltamolla.

Leskenä totutun elintason pitäminen oli yhä vaikeampaa. Oli velallinen omakotitalo, elätettävä tytär ja perintönä tullut sijoitusasunto, josta niin ikään piti maksaa lainaa pois.

Vaikka Haldin-Granith ansaitsi rakennusalan esimiehenä 1 700 euroa nettona kuukaudessa, hänen piti nipistää kampaaja-, vaate- ja muista omista menoistaan. Tyttärensä harrastuksista hän ei säästänyt.

– Kilpailutin myös roskamaksut, laskin talon lämpötilaa ja pienensin ruokakuluja.

Vaikka raha oli välillä tiukassa, Haldin-Granithin ei tarvinnut opetella uusia talousasioita.

– Olin jo aiemmin hoitanut perheen laskut.

Haldin-Granith sanoo pärjänneensä lopulta ”ihan hyvin” tarkalla budjetoinnilla.

– Laskut maksettiin ja katto pysyi pään päällä.

Haldin-Granithin mukaan lähiperheen tuki oli hänelle monin tavoin tärkeä.

– Tukiverkko oli pelastukseni. Esimerkiksi äitini lainasi rahaa hautajaisiin.

Ensimmäisinä leskikuukausina Haldin-Granith ei tiennyt, että hän voisi helpottaa tilannettaan perhe-eläkkeen avulla: hän ei osannut hakea sitä.

– Vasta alkusyksynä kuulin, että olen oikeutettu työeläkelaitoksen perhe-eläkkeeseen, joka on 800 euroa kuukaudessa. Pystyin lopettamaan viikonlopputyön.

Haldin-Granith ei myöskään osannut aluksi ajatella, että hän saisi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen. Tätä hän haki vasta yli vuoden päästä.

Leskenä olo on ollut raskasta, mutta aurinko on vähitellen sysännyt synkät pilvet pois.

Viime syksynä Haldin-Granith meni uusiin naimisiin. Hän rakastui työkaveriinsa, joka oli hänen tukenaan leskiaikoina.

Nyt omakotitalossa asuvat yhdessä Haldin-Granith ja hänen 16-vuotias tyttärensä sekä uusi aviomies ja hänen 17-vuotias poikansa.

– Haaveilen, että voisin jäädä terveenä eläkkeelle ja nauttia lapsista ja lastenlapsista.