Kuntien johtajisto naisistuu Varsinais-Suomessa nopeammin kuin koko maassa – "Sukupuolella ei ole väliä, mutta tasapainoinen johtoryhmä on monipuolinen", sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve. Janne Koivisto

Minna Harmaala

Johtajanpallit jakautuvat Turun seudun kaupungeissa ja kunnissa jo melko tasan naisten ja miesten kesken, ilmenee Turkulaisen selvityksestä. Kymmenestä eri tittelistä on kahdeksassa kunnassa naisilla 44 prosenttia. Selvityksessä tarkasteltiin kuntien johtoryhmien kokoonpanoista löytyviä titteleitä eli johtajia, joilla on kunnassa paljon valtaa.

Johtajatittelit ovat naisistuneet vuosikymmenessä voimakkaasti koko Varsinais-Suomessa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista, jotka Turkulaiselle koosti Kuntatyönantajat KT:n johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti Tilastossa ovat kaikki maakunnan kunnissa johtajatittelillä työskentelevät.

– Varsinais-Suomessa johtotehtävissä olevien naisten määrä on kasvanut tosi paljon, valtakuntaakin enemmän hyvin monessa ryhmässä, Hotti sanoo.

Jo vuonna 2010 Varsinais-Suomen kunnissa johtajanimikkeistä oli naisilla 61 prosenttia. Tuoreimmassa vuoden 2018 tilastossa luku on jo 67. Koko maan luvut ovat 60 ja 63 prosenttia.

Suomen kuntien kaikista työntekijöistä naisia on 80 prosenttia.

Naisten ja miesten tasapuolinen edustus kertoo kaupungin työyhteisön tasa-arvoisuudesta ja kannustavuudesta, arvioi Turun kaupunginjohtaja Minna Arve

– Sukupuolella ei sinällään ole väliä, mutta tasapainoinen johtoryhmä on monipuolinen ja jäsenet tuovat osaltaan moniääänisyyttä ja erilaisia näkökulmia asioihin. Se taas on erittäin tärkeää.

Arve sanoo vierastavansa ajatusta, että johonkin tiettyyn tehtävään pitäisi olla juuri nainen tai mies.

– Mutta juuri tämän tyyppinen laajempi tarkastelu johtoryhmästä kertoo paremmin sitä, miten moniarvoinen ja tasa-arvoinen työyhteisö on tai ei ole.

Vaikka johtajuuksia on kertynyt naisille ja miehille melko tasaisesti, erot ovat tittelikohtaisesti isoja. Esimerkiksi kahdeksan kunnan kaupungin- tai kunnanjohtajista naisia on vain yksi eli Minna Arve. Teknisen toimen johto on vielä miesvaltaisempi kuin kaupunginjohto: seitsemän seitsemästä on miehiä. Turun yhteystietolistalta ei teknistä johtajaa löydykään.

Varsin miehinen alue on myös työllisyys, elinkeinoelämä tai elinvoima. Näillä kolmella tittelillä työtä tekevät niputettiin selvityksessä yhteen, ja heistä miehiä on Turun seudulla kaksi kolmasosaa. Tilastokeskuksen vuoden 2018 tilastossa luku oli Varsinais-Suomessa vielä sata prosenttia.

KT:n neuvottelupäällikkö Anne Kiiski arvioi, että jos jollakin alalla on paljon mieshakijoita ja vähän naishakijoita, on todennäköisempää, että joukosta löytyy helpommin kokeneempi ja pätevämpi mies kuin nainen – tai päinvastoin.

– On hyvä, että eri tehtävissä on naisia ja miehiä. Mutta siinä kohdassa, kun valitaan työntekijöitä tiettyyn virkaan tai tehtävään, lähtökohtana pitää olla, että valitaan paras ja tehtävään soveltuvin, hän kommentoi.

Naisten linnake on vapaa-aika- tai kulttuuri, joka on Turun seudulla 75-prosenttisesti naisten johtamaa, tosin vain neljän kunnan yhteystiedoista löytyi tällainen titteli – Ruskossa vapaa-aika-asioista vastaa miespuolinen hyvinvointijohtaja. Vuonna koko Varsinais-Suomessa ei ollut yhtään miespuolista kulttuuritoimen johtajaa, koko maassa sentään yksi.

Ehkä hieman yllättäen myös hallinto- ja talousjohtajat tai -päälliköt ovat Turun seudulla usein naisia: näiden titteleiden haltijoista 63 prosenttia on naisia. Koko Varsinais-Suomessa nämä työt ovat tilaston mukaan naisvaltaisempia kuin koko maassa.

Kaiken kaikkiaan naisvaltaisin johtopaikka oli Varsinais-Suomessa vuonna 2018 päiväkotien johtajalla: 129 päiväkodin johtajasta oli naisia 95 prosenttia. Toisaalta Varsinais-Suomen 19 lukion rehtoreista naisia oli vain 7 eli 37 prosenttia.

Kansainvälistä Naistenpäivää vietetään tänään sunnuntaina 8. maaliskuuta.

Selvitys

Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi Turkulainen selvitti, miten johtavat virat Turun seudulla jakautuvat naisten ja miesten kesken. Tarkasteluun otettiin Turun lisäksi Raisio, Kaarina, Rusko, Lieto, Naantali, Parainen ja Masku.

Selvitys tehtiin kunkin kaupungin tai kunnan kotisivuilta löytyvien yhteystietojen perusteella. Mukaan valittiin eri kuntien johtoryhmissä esiintyviä nimikkeitä. Vertailussa ovat mukana 11 eri toimialan johtavat viranhaltijat. Vertailu ei ole täysin kattava.

Kaikkiaan vertailussa on mukana 61 viranhaltijaa, joista osalla on useampi kuin yksi titteli.

Koska kunnissa on toimialoja nimetty hieman eri tavoin, osa titteleistä yhdistettiin vertailua varten. Kaikkia vertailun virkoja ei ole kaikissa alueen kunnissa.

Vertailussa olivat mukana kunnan- tai kaupunginjohtajat sekä apulaiskaupunkijohtaja (vain Turku) sekä seuraavien toimialojen johtajat: hyvinvointi/sote, sivistys, vapaa-aika/kulttuuri, tekninen toimi, talous, hallinto, työllisyys/elinkeino/elinvoima, henkilöstö ja kaupunkiympäristö (vain Turku).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut