Uusi tutkimus paljasti: Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa ei olekaan alttarin jäännökset, vaan keskiaikaisen katolisen muistoristin perustus – "Ainutlaatuinen Suomessa"

Minna Harmaala

Uusi tutkimus on paljastanut Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä ainutlaatuinen yksityiskohta, kookkaan keskiaikaisen muistoristin perustus. Asiasta tiedottaa Turun yliopisto.

– Arkeologinen havainto keskiajalta peräisin olevasta kookkaasta muistorististä on ainutlaatuinen Suomessa. Vastineita tavalle on muualta läntisestä Euroopasta, mutta siellä ristit tehtiin pääsääntöisesti kivestä. Ristin pystytys Ravattulaan jo 1200-luvulla kertoo katolisten tapojen nopeasta omaksumisesta Varsinais-Suomessa, sanoo tiedotteessa tutkimushankkeen johtaja, arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta.

Aiempien vuosien arkeologisissa kaivauksissa kirkon kivijalan sisältä esiin saatua kivirakennetta epäiltiin sen sijainnin ja rakenteellisten seikkojen perusteella kirkon alttarin jäännökseksi.

– Rakenteen yksityiskohtaisen tarkastelun ja eri tieteenalojen menetelmiä yhdistäneen tutkimuksen myötä alttaritulkinnasta voidaan kuitenkin luopua. Tutkimuksessa yhdistettiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt kaivaushavainnot rakenteesta löytyneen aineiston luonnontieteellisiin analyyseihin, Ruohonen kertoo tiedotteessa.

Radiohiiliajoitusten ja harvinaisemman termoluminesenssimenetelmän avulla havaittiin, ettei rakenne kuulunut Ravattulan kirkon alttariin, vaan kyse on kirkkorakennusta nuoremmasta kiveyksestä.

Rakenne on tutkimuksissa tulkittu keskiaikaisen ristin perustukseksi. Maahan, kirkon alkuperäisen alttarin paikalle, on kaivettu noin metrin syvyinen kuoppa, johon puuristi on pystytetty kivillä kiilaten. Sitä on maan päällä lisäksi tukenut noin 1,75 x 1,5 metrin kokoinen kivistä ladottu jalusta. Tukikiveyksen perusteella risti on ollut noin 3–4 metriä korkea ja sen halkaisija on ollut noin 30–40 cm.

Ristin yksityiskohtaisemmasta ulkoasusta ei voida tehdä päätelmiä. Puun nopeasta lahoamista johtuen risti on uusittu samalle paikalle useaan otteeseen, mutta eri puulajista.

Ajoitustulosten perusteella risti on ensimmäisen kerran pystytetty paikalleen 1200-luvun loppupuolella pian kirkon hylkäämisen jälkeen ja se on uusittu vielä ainakin 1500-luvun aikana.

Ristin kunnossapito ja uusiminen päättyi todennäköisesti 1600-luvulla, jolloin viimeisistäkin katolisista tavoista pyrittiin Suomessa eroon. Ristejä ryhdyttiin tutkijoiden mukaan pystyttämään vanhojen kalmistojen ja kirkkojen paikoille jälleen 1700-luvun lopulla ja erityisesti 1800-luvulla, mutta Ristimäelle ei tällaista enää tehty.

Tutkijoiden mukaan Aurajokilaaksoon läpi keskiajan näkynyt risti kertoo paikan keskeisestä merkityksestä vielä vuosisatoja kirkon hylkäämisen jälkeenkin. Ristin tehtävä oli tutkijoiden mukaan muistuttaa paikan kirkollisesta luonteesta ja osoittaa entisen kirkon ja kirkkomaan paikka.

Uusi tulkinta selittää myös Ristimäen nimen.

Nyt valmistunut tutkimus on osa laajempaa, Turun yliopiston arkeologian oppiaineen koordinoimaa Ravattulan Ristimäki -tutkimushanketta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut