Isoisoisä johti punakaartia ja pakeni Neuvosto-Venäjälle – turkulainen kansanedustaja kannustaa jakamaan sisällissodan vaietut tarinat

Eeva-Johanna Elorannan isän isoisä Evert Eloranta taisteli sisällisosodassa punaisten puolella. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Turkulainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on kertonut viime aikoina tiedotusvälineissä isoisoisänsä tarinaa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen sisällissodasta, jossa Evert Eloranta oli merkittävässä roolissa.

Elorannalle selvisi Evertin tarinan monet käänteet vasta kansanedustaja-aikanaan.

Evert syntyi vuonna 1879 Harjavallassa köyhän torppariperheen pojaksi. Perhe oli niin köyhä, että poika pääsi kouluun vain vuodeksi, ja siitäkin ajasta hän oli osan sairaana.

Sinnikäs poika päättyi erinäisten vaiheiden kautta Turkuun Sosialisti-lehden toimittajaksi. Vuonna 1908 hänet valittiin sosiaalidemokraattien kansanedustajaksi.

Sisällissodan lähestyessä sosiaalidemokraatit jakautuivat kahtia. Osa kannatti vallankumousta ja osa ei. Evert kuului kannattajiin.

Kun vallankumous alkoi ja kansanvaltuuskunnasta muodostettiin punaisten hallitus, Evert nimitettiin maatalousasiain kansanvaltuutetuksi. Maaliskuussa hän toimi hetken aikaa myös punakaartin ylipäällikkönä yhdessä Adolf Taimin ja Eino Rahjan kanssa.

Kun sisällissota päättyi punaisten tappioon, Evert pakeni Neuvosto-Venäjälle. Vaimo Selma ja lapset Matti ja Lea tulivat perässä.

Selma ei kuitenkaan viihtynyt Neuvosto-Venäjällä vaan palasi lapsineen Suomeen jo 1920. Evert jäi Neuvosto-Venäjälle.

–Seurauksena tulostani olisi kai elinkautinen vankilapiina, ellei vielä pahempaa. Mitä tulee armahdusanomukseen, on sekin ulkopuolella kaikkien mahdollisuuksien. Pyytääkseni armoa minun olisi ensin pitänyt tehdä jokin vastaava rikos. Se, että olin Suomen Työväenluokan mukana vaatimassa työläisillekin, siis omalle luokalleni elämisen oikeuksia, ei ole rikos, eikä koskaan voikaan sellaiseksi tulla, hän kirjoitti Matti-pojalleen vuonna 1929.

Viimeisen kirjeen Evert lähetti Suomeen kesällä 1938. Hän menehtyi todennäköisesti Stalinin puhdistuksissa.

Isoisoisän tarina vetää Eeva-Johanna Elorannan mietteliääksi.

–Tuntuu aika jännältä, että on tällaisen historiallisen jatkumon osa. Evert oli yli 100 vuotta sitten kansanedustajana samassa puolueessa ja vaalipiirissä. Hän oli kokenut köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden. Minä taas olen saanut käydä koulut ja elää hyvissä olosuhteissa. Toki nykymaailmassakin on vielä parannettavaa, Eloranta pohtii.

–Se tuntuu tietenkin hämmentävältä, että hän oli aseellisen kapinan kannalla, koska itse ajattelen, että politiikassa asiat menevät pikkuhiljaa eteenpäin. Mutta on helppo sanoa sadan vuoden takaa, miksi teitte niin.

Eloranta kertoo, että hän on saanut ihmisiltä paljon palautetta. Moni on kertonut, että sisällissota on ollut suvussa vaiettu aihe, ja kiitellyt, että siitä puhutaan nyt.

–Me olemme viimeinen sukupolvi, jolla on vielä jotakin kytköksiä siihen aikaan. Sisällissodan tapahtumat ovat olleet arkoja – varsinkin jos olet ollut punaisten puolella. Minäkin olen 52, ja minulle on vasta nyt kansanedustaja-aikana selvinnyt isäni isoisän historian monet käänteet.

Eloranta pitää tärkeänä, että sisällissodan aikaiset tarinat tulevat kerrotuksi.

–On tärkeää, että tunnemme historiaa, jotta emme toista samoja virheitä. Voimme olla toistemme kanssa eri mieltä, mutta maltti pitää säilyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää