Asiantuntija neuvoo: Näin saat sykemittarista suurimman hyödyn

HYVINVOINTI Sykemittarin käyttö kannattaa aloittaa rasitustestillä

Kisakallion urheiluopiston testauspäällikkö Mika Valavuori kannustaa maalaisjärjen käyttöön myös sykemittarin kanssa. Päivi Tuovinen

Teija Varis

Sykemittarin avulla seuraat kunnon kehitystä, löydät sopivat sykealueet, pidät kirjaa harjoituksista ja lasket kuluttamasi kalorit. Näin luvataan mainoksissa, mutta mitä mieltä sykemittarin käytöstä on Kisakallion urheiluopiston testauspäällikkö Mika Valavuori?

Ennen sykemittarin hankkimista täytyy Valavuoren mukaan määritellä, millainen liikkuja on.

–Mieti, oletko terveysliikkuja, tavoitteellinen kuntoilija vai urheilija. Jotta sykemittarista saa parhaan hyödyn irti, on tiedettävä oma sykealue eli perus-, vauhti- ja maksimikestävyysalueet. Ne kannattaa mitata rasitustestissä, Valavuori sanoo.

Kyllä kunnon kehittymisen tietää siitäkin, meneekö sama lenkki samaan vai parempaan aikaan.

Aloittelijalle sykealueiden selvitys ei kuitenkaan ole aivan välttämätöntä. Perusmallisella sykemittarilla – joka usein muistuttaa rannekelloa – pääsee alkuun, kun kirjaa muutamat lähtötiedot, esimerkiksi käyttäjän iän ja painon.

Valavuoren mukaan markkinoilta löytyy mittareita joka lähtöön, jokaisen tarpeeseen ja kaikissa hintaluokissa. Ostoaikeissa olevan kannattaa hakeutua asiantuntevan myyjän pakeille ja miettiä tarkkaan omia tarpeitaan.

–On aivan turhaa hankkia sellaista mittaria, jossa on kaikkea itselle tarpeetonta. Tai toisaalta sellaista mittaria, josta ei voi ottaa kaikkea hyötyä irti, hän lisää.

Terveysliikkujalle riittää Valavuoren mielestä riittävän tarkka aktiiviranneke. Se mittaa pulssin, jota seuraamalla näkee, miten harjoitukset vaikuttavat. Laskevatko esimerkiksi leposyke tai rasitussyke muutaman viikon harjoittelun jälkeen, mikä kielisi kunnon kohenemisesta.

Aktiiviranneke ei ole yhtä tarkka kuin rintaan laitettava sykkeenmittausvyö. Vyö ei kuitenkaan miellytä kaikkia liikkujia.

–Jotkut inhoavat sitä. He sanovat että se on epämukava ja painaa. Vyö saattaa myös unohtua kotiin, kun lähdetään harjoituksiin.

Kuntoilijan sykemittarin tulee Valavuoren mukaan olla piirun verran monipuolisempi kuin terveysliikkujan. Siinä on oltava kuntoilijan harrastamalle lajille tarkoitettuja mittausominaisuuksia.

Urheilijat ovat sitten Valavuoren mukaan kokonaan oma rotunsa.

–Heille sykemittari ja muut mittarit ovat työvälineitä. Erittäin tarpeellisia, jotta vältetään sudenkuopat harjoittelussa.

Urheilija seuraa sykemittarin avulla lukuisia kuntoon, harjoitteluun, kehittymiseen ja palautumiseen liittyviä asioita. Mittareiden tarjoama infopaketti sisältää yksilöityä tietoa kuten esimerkiksi harjoituksen keston, palautumisajan, nopeustiedot, kuljetun korkeuseron ja treenin aikaisen lämpötilan.

Kunnon seuraamista mittarin avulla helpottaa Valavuoren mukaan se, että useissa malleissa on mukana kuntotestausmahdollisuus.

–Aina kun tehdään sama testi samaan aikaan, kaksi kolme päivää edellisestä suorituksesta ja hyvin levänneenä, voidaan uusia tuloksia vertailla vanhoihin tuloksiin.

Kenelle Valavuori sykemittaria suosittelee?

–Varsinkin heille, joilla huomaan hapenottokyvyn testeissä, että liikkuminen tapahtuu vain korkeilla sykkeillä. Se kertoo, että ei osata liikkua rauhallisesti, vaikka peruskunto on kaiken a ja o. Toinen kohderyhmä on liian alhaisilla tehoilla liikkuvat, mutta kuntoaan nostamaan pyrkivät. Heille intervallinen harjoittelu, eli sykkeiden nosto silloin tällöin, olisi paikallaan.

Kunnon kehittymistä voidaan Valavuoren mielestä kuitenkin arvioida monilla muillakin tavoin kuin sykemittarilla.

–Kyllä kunnon kehittymisen tietää siitäkin, meneekö sama lenkki samaan vai parempaan aikaan. Mielestäni mittari on hyvä renki mutta huono isäntä. Parasta olisi kuunnella ja oppia tuntemaan oma kroppa ja tehdä silloin tällöin mittareilla välitsekkauksia, hän summaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää