Väitös: Agricola käytti Turun murretta avukseen käännöstöissään

Duha Elsayed

toimitus

Duha Elsayed selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa pitää-verbin käyttöä Mikael Agricolan käännöstuotannossa. Tutkimus osoitti, että Agricola oli kääntäjänä yhtäältä oman aikansa lapsi, toisaalta moderni ammattilainen, joka ei kääntänyt tekstejä mekaanisesti vaan hyödynsi eri tavoin aikansa poikkeuksellisen intensiivisiä kielikontakteja kirjasuomea kehittäessään. Lounaiset murrepiireet näkyvät Agricolan käännöksissä erityisen hyvin juuri pitää-verbin kohdalla.

Elsayed tutki Mikael Agricolan tapaa käyttää käännöstuotannossaan pitää-nesessiiviverbiä. Kielentutkijoiden tiedossa on ollut, että pitää oli vanhassa kirjasuomessa ruotsin skola-verbin tyypillinen käännösvastine. Agricola käytti verbiä teoksissaan 4 091 kertaa.

– Agricola käyttää runsaasti esimerkiksi ruotsin mallin mukaista pitää-futuuria (mullaxi sinun pite tuleman) ja tarkoitusta ilmaisevia pitäisi-sivulauseita (Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupungist ylesmeni Judeaan Dauidin Caupungin ioca cutzutan Bethlehem…ette henen piteis mös itzens aruauttaman). Sittemmin tällaiset ilmaukset ovat takertuneet kielenhuoltajien verkkoihin, marginalisoituneet uskonnolliseen ja maagiseen kieleen ja lopulta lähes kokonaan syrjäytyneet sieltäkin, Elsayed toteaa.

Kääntäjänä Agricola oli Elsayedin mukaan sekä oman aikansa lapsi että moderni ammattilainen siinä mielessä, että hän pyrki ensisijaisesti kääntämään alkuperäiskielestä, mutta käytti apunaan myös aikalaiskäännöksiä.

– Uuden testamentin osalta tämä tarkoitti, että kreikan lisäksi lähtöteksteinä oli latinan-, saksan- ja ruotsinkielisiä teoksia. Erityisesti ruotsinnokset, Thet Nyia Testamentet 1526 ja Gustav Vasas Bibel 1540–1541, saivat esikuvan aseman, ja Agricolasta tuli poikkeuksellisen intensiivisen kontaktikieliopillistumisen monikielinen agentti, mikä tarkoittaa, että hän kopioi ruotsin kielen rakenteita suomeen suomen omista aineksista, Elsayed kertoo.

Viime vuosina nopeasti kehittyneet kielitieteen teoriat tarjoavat uudenlaisia näkökulmia myös kirjasuomeen. Kontaktikieliopillistumisteoria hylkää jyrkän jaon omaan ja vieraaseen. Yksitasoinen konstruktioteoria esittää ilmaukset muoto- ja merkityspiirteiden kimppuina, jotka kielenkäyttäjä muistaa ja tunnistaa. Elsayedin tutkimus osoittaa yksityiskohtaisesti, kuinka agricolalaiset konstruktiot osin vieraan mallin mukaan rakentuivat omaperäisistä, erityisesti lounaismurteisista aineksista.

– Lounainen murrepiirre on esimerkiksi pitää-verbin rakenteeseen kuuluva MA-infinitiivi (esimerkiksi pitää tekemän, nykyisin tavallisesti pitää tehdä), joka aina on futuurisessa suhteessa pitää-verbiin, Elsayed kertoo.

Pitää-verbin käännösten yksityiskohtainen analyysi suuntaa huomion kielenmuutoksen mekanismiin. Elsayedin mukaan kielenmuutos eteni siten, että sinänsä täysin kielenmukainen ilmaus tuli aluksi tulkituksi uudella tavalla. Toistojen tietä uusi merkitys latautui vähitellen konstruktion osaksi.

– Kun lisäksi Raamatun kontekstissa kaikki on lopulta palautettavissa joko jumalallisen tahdon tai aiemmin esitetyn profetian toteutumaksi, pitää tuli hyvin ymmärretyksi myös uusissa funktioissaan. Jostakin näkökulmasta se oli kääntäjältä aina sopiva valinta, Elsayed kiteyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää