Maaherran makasiini vältti purun täpärästi – uutuuskirja kertoo rakennuksen historian

Rauno Lahtinen on kirjoittanut Turku-aiheisia tietokirjoja päätoimisesti jo 12 vuotta. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Turun tuomiokirkon vieressä sijaitseva Maaherran makasiini on elänyt värikkään elämän.

Rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä kirjan kirjoittanut Rauno Lahtinen kertoo, että moni on yllättynyt jo rakennuksen käyttötarkoituksesta. Komea rakennus rakennettiin hevos- ja vaunutalliksi, jossa oli myös halkoliiteri ja leivintupa.

– Ihmiset eivät ole usein ajatelleet, että isot ovet ovat hevostallien ovia eivätkä sen kummempaa. On luonnollista, että tämmöiselle paikalle on haluttu rakentaa hieno talo. Mikään puinen vaja ei kelvannut.

Toinen yllättävä tieto liittyy rakentamisaikaan. Makasiini näyttää yhtenäiseltä, mutta sen osilla on ikäeroa yli 70 vuotta. Vanha puoli rakennettiin 1830-luvun alussa mutta uusi puoli vasta 1909.

Kirjoittaja itse kiinnostui erityisesti 1950-luvusta, jolloin Turun kaupunginvaltuusto halusi purkaa Maaherran makasiinin uuden siiven.

Turussa elettiin keskellä kiivasta purkuaaltoa, kun vanhojen rakennusten tilalle haluttiin uutta ja modernia. Uuden siiven purkamista kannattaneiden mielestä oli naurettavaa, että vuonna 1909 valmistunut rakennus laskettiin vanhaksi ja arvokkaaksi.

– Päätös ei edes herättänyt erityistä huomiota, koska Turussa purettiin 1950-luvulla paljon merkittävämpiäkin rakennuksia.

Purkuaikeet kuitenkin vesittyivät, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavamuutoksen tammikuussa 1959.

Moni turkulainen muistaa Maaherran makasiinin postitoimistona. Posti toimi tiloissa 1930-luvulta vuoteen 1992 asti, jolloin makasiini siirtyi yliopistolaisten käyttöön.

Nykyään makasiini on jälleen avoinna yleisölle. Tiloihin avautui marraskuussa 2016 Makasiini Contemporary -taidegalleria, ja vappuna 2017 Bassin siivessä vietti avajaisia Roster Turku -ravintola.

Rauno Lahtinen pitää hyvänä, että Maaherran makasiini on saanut elämää. Hän huomauttaa, ettei tuomiokirkon läheisyydessä ole ollut matkailijalle avoimia paikkoja.

– On hienoa, että ihmisillä on taas mahdollisuus päästä tänne. Isot ikkunat ja ovet, jotka ovat usein päiväsaikaan auki, kutsuvat tulemaan sisään.

Makasiinin on omistanut vuodesta 2015 lähtien Turun yliopistosäätiö, joka pitää vuokratuloilla kiinteistöä kunnossa ja jakaa apurahoja.

Rauno Lahtinen on kirjoittanut Turku-aiheisia tietokirjoja päätoimisesti jo 12 vuotta.

Seuraava tilaustyö käsittelee Casagrandentalon historiaa. Muutaman viikon päästä ilmestyy Turun kaupunkiopas, jonka Lahtinen on kirjoittanut kahden muun kirjoittajan kanssa. Ensi vuonna hänen on määrä saada valmiiksi Turun purettujen talojen viides ja viimeinen osa.

– Ehkä siihen saadaan vielä lisäosia, kun täällä puretaan koko ajan lisää, Lahtinen ennakoi.

Tällä hetkellä Turussa puhuttaa korkea rakentaminen. Valtuusto hyväksyi vasta viime viikolla 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen Ruusukortteliin.

Rauno Lahtisen mielestä korkea rakentaminen ei sovi Turun historialliseen keskustaan. Hän ihmettelee valtuuston Ruusukortteli-päätöstä.

– Korkeasta rakentamisesta tehtiin juuri selvitys, ja siinä todettiin, ettei ydinkeskustan alueelle pitäisi tehdä korkeita rakennuksia. Ihmettelen, miksi tällaisia tutkimuksia tehdään, jos päätetään kuitenkin aivan toisin. Yksittäinen torni ei sovi keskustaan lainkaan. Hyvä idea olisi tehdä erillinen korkea alue vaikka Itäharjulle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut