Professori rauhoittelee kohua vuoden 1918 teloituskolikosta: "Olisi kuva paremminkin voitu valita, mutta..."

Jari Pietiläinen

Suomen historian emeritusprofessori Heikki Ylikangas, 79, rauhoittelee Suomen Rahapajan julkaisemasta juhlarahasta noussutta kohua.

Ylikangas ei suoraan närkästy kuullessaan, että 4. toukokuuta ilmestyvässä viiden euron juhlarahassa on kuva teloitustapahtumasta, jossa valkoiset teloittavat punaisia. Kuva-aihe perustuu Museoviraston kokoelmissa olevaan alkuperäiseen valokuvaan.

Raha kuuluu sarjaan, jonka avulla muistellaan itsenäisen Suomen vuosikymmeniä. Rahan on määrä tulla ennakkomyyntiin 4. toukokuuta.

Vuotta 1918 kuvaava raha edustaa vuosien 1917–1939 ajanjaksoa. Lisäksi rahaan on lyöty teksti "kansalaissota".

Sisällissodan teloitukset olivat kaikki laittomia."

– En suoraan sanottuna ole vielä omin silmin nähnyt kuvaa tuosta juhlarahasta, mutta kyllähän sen suunnittelija olisi varmasti voinut myös toisenlaisen aiheen valita, Ylikangas pohdiskelee.

Itse juhlarahan kuvaamasta teloituksesta Ylikankaalla ei ole mitään hyvää sanottavaa.

– Kyllä ne teloitukset olivat nykyisellä mittapuulla ajatellen kaikki laittomia, ei niiden laillisuudesta voi edes puhua. Pitää kuitenkin muistaa, että teloitukset liittyvät aina sisällissotien tiimellykseen. Vuonna 1918 niitä tekivät yhtä lailla paitsi valkoiset kuin myös punaiset, Ylikangas muistuttaa.

Myös sodan kiistanalainen nimitys saa Ylikankaan esittämään oman näkemyksensä. Vuoden 1918 sodasta on – osapuolesta riippuen – käytetty nimityksiä vapaussota, kansalaissota, sisällissota, punakapina tai vallankumous.

Taisin onnistua tämän juhlarahan suunnittelussa."

– Kansalaissota-nimellä on haettu yhteisymmärrystä, mutta se on kyllä vanhentunut käsitys. Minun näkemykseni on se, että kyseessä oli sisällissota, jolla oli kuitenkin varsinkin sodan alussa vapaussodan piirteitä. Vapaussotaa se oli esimerkiksi silloin, kun venäläisiä varuskuntia riisuttiin aseista ja venäläisiä joukkoja ajettiin maasta, Ylikangas muotoilee.

Sosiaalisessa mediassa rankkaakin keskustelua aiheuttaneen juhlarahan suunnitellut muotoilija Ilkka Suppanen kertoo, että rahan kuvituksesta noussut kohu on "nasta juttu". Hän esittää näkemyksensä Aamulehdessä

Muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi pitävänsä kuvitusta loukkaavana.

– Vasemmistoliittolainen reagoi näin? Olisin kuvitellut, että kolikko olisi sen sijaan voinut närkästyttää oikeistolaisia. Siis se, että asiasta yhä halutaan muistuttaa. Mutta nasta juttu joka tapauksessa. En voi sanoa kuin vau. Ei minun aiemmista kipoistani ja kupeistani ole noussut tällaista kohua. Taisin onnistua, sanoo Suppanen.

Vuoden 1918 sisällissota ja modernit kolikot ovat yhdistelmä, joka on puhuttanut viime aikoina suomalaisia.

Viime syksynä nousi kohu, kun kuvanveistäjä ja muotoilija Heikki Häiväoja paljasti, että vuonna 1964 julkaistussa markan kolikossa olleet kuusenoksat olivat ideana peräisin sisällissodasta, jossa valkoiset käyttivät niitä lakkimerkkeinään taistelutilanteissa.

Näin asiasta kertoo juhlarahan suunnittelija Ilkka Suppanen.

Tästä muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelemasta juhlarahasta nousi heti julkistuksen jälkeen tavaton kohu. Monet pitävät vuoden 1918 sisällissodan teloituskuvaa liian raakana. (Kuva: Suomen Rahapaja)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut