Kiehtovaa pohdintaa arkeologisissa kaivauksissa: Onko täällä Turun vanhin asutus?

Arkeologit Siiri Tuomenoja ja Kim Krappala Konsulinnan kaivauksella. Jari Nieminen

Teemu Nurmi

Noin vuoden kestäneet arkeologiset kaivaukset Aboa Vetus & Ars Nova -museon Konsulinna-nimellä tunnetun toimistorakennuksen kellarissa ovat päättyneet. Rakennus sijaitsee Hämeenkadun ja Nunnankadun kulmassa.

Täyttömaan seasta löytyi rakenteita, rakennusjätettä ja esineitä useammalta eri vuosisadalta. Esiin tulleet rakenteet dokumentoitiin ja niiden yhteydessä säilyneet esinelöydöt otettiin talteen.

Kaivauskohteen tekee merkitykselliseksi sen hyvä arkeologinen säilyminen. Yleensä arkeologisissa kaivinkonevalvonnoissa ei tule vastaan rakenteiden jäänteitä useassa eri päällekkäisessä kerroksessa, mutta Konsulinnan alta saatiin esiin ainakin seitsemän säilynyttä arkeologista kerrosta.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että alue on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti 1300-luvulta asti, ja että 1600-luvulla aluetta asuttivat saksankieliset valtaporvarit. Alueen läpi kulki kapea poikkikatu aivan 1800-luvulle asti.

Vanhimmat nyt otetut näytteet ajoittuivat 1200-luvulle, mikä herätti arkeologi Kim Krappalassakin kysymyksen, jota Turussa on aina mukava pohtia.

– Onko Turun vanhin asutus ollut Rettigin tontilla? Ainakin täällä näkyy merkkejä asutuksesta ennen Tuomiokirkon rakentamista, Krappala sanoo.

Myös muualta Rettigin tontilta, Aboa Vetuksen alueella on tehty 1200-luvulle meneviä ajoituksia.

Krappala kertoo Turun asutuksen syntyhetkestä ja -tavasta olevan kaksi tasavahvaa teoriaa, joista on saatu aikaan ikuisuuskysymys: rakennettiinko Turku ikään kuin tyhjän päälle Tuomiokirkon ympärille vai oliko sitä ennen jo olemassa talonpoikaiskulttuuria ehkäpä juuri vaikka Rettigin tontilla.

– Asiaan saattaa löytyä joku konsensus. Luultavasti arkeologian keinoin löydetään lähivuosikymmeninä vastaus ennemmin kuin historian tutkimuksen kautta.

Isovihan aikaan (1713–1721) Konsulinnan tontti on luultavasti autioitunut ja tuhoutunut. Muistoksi on jäänyt vain muutamia venäläisiä rahoja.

Arkeologisissa kaivauksissa ylempänä olevat nuoremmat kerrokset tuhoutuvat, kun kaivetaan esiin syvempiä tasoja. Konsulinnan kaivauksissa sovellettiin kolmiulotteista dokumentointitapaa, jonka avulla esiin kaivetut kerrokset on voitu tallentaa uudella tavalla.

Valokuviin pohjautuva 3D-dokumentointi nopeuttaa tutkimusta ja mahdollistaa monin verroin tarkemman aineiston analyysin. Se myös tuo mahdollisuuksia arkeologisen aineiston esittämiseen. 3D-aineistojen avulla pystytään tuottamaan esimerkiksi fotorealistisia animaatioita kaivausten eri vaiheista sekä tarkastelemaan kaivausaluetta lintuperspektiivistä.

Mikä Konsulinna-rakennus?

Aboa Vetus & Ars Novan arkeologiset valvontatyöt liittyivät museon toimistorakennuksen paalutukseen, jonka yhteydessä kellarista poistettiin täyttömaata.

Konsulinna-nimellä tunnettu rakennus on valmistunut 1820- ja 30-lukujen taitteessa. Rakennusta on

laajennettu useaan otteeseen vuosina 1878, 1895 ja 1940.

Kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde merkittävällä paikalla.

Rettigin suvulle rakennus kuului vuodesta 1848 alkaen, ja Konsulinnaksi se on nimetty

viimeisen asukkaansa, konsulin leski Anna von Rettigin mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut