Turun keskustassa 0 tornitaloa, Tampereella pian 10 – hämäläiset eivät karsasta korkeaa rakentamista

ILMIÖ Rakas hämäläinen kilpakumppani ei ole hidastellut korkeassa rakentamisessa.

Tampereen noin 500 miljoonaa maksavaa Kruunua markkinoidaan Suomen suurimpana ravintola- ja viihdekeskittymänä. Asuntoja kuuteen tornitaloon mahtuu tuhat. SRV/Aihio Arkkitehdit

Teemu Nurmi

Turun kaupungin viime viikolla julkaisema korkean rakentamisen selvitys ei suosittele tornitaloja keskustaan tai sen liepeille, ei siis edes Kakolanmäelle ja Ruusukortteliin, joissa tornisuunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä. Raportin mukaan mahdollisesti aikanaan rakennettava Matkakeskus on lähin Turun keskustaa oleva tornirakentamiseen soveltuva paikka.

– Engelin kaavaan perustuvalle keskustan ruutukaava-alueelle korkea rakentaminen soveltuu huonosti, selvittäjät perustelevat.

Sen näkemyksen kaupunginisät toivat esiin jo vuosia sitten, kun Wihanto-Yhtiöiden 11-kerroksinen älytalohanke torpattiin ja nyt Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmaan saisi korkeimmillaan pykätä 8-kerroksisen rakennuksen.

Tampere on huomattavasti myötämielisempi korkealle keskustarakentamiselle. Osin sen on pakkokin, sillä Turkulaisen sisarlehti Tamperelaisen uutispäällikkö Petteri Mäkinen kertoo, että pelkästään Tampereen keskustaan pitäisi lähivuosikymmenien odotettavissa olevan väestönkasvun takia mahduttaa 15000 uutta asukasta.

– Siksi Tampereella on varsinkin ratikkareitin varressa paljon erilaisia täydennysrakennushankkeita, joista tornitalot ovat vain osa, hän sanoo.

Jos Tampereen korkean rakentamisen suunnitelma toteutuu, on kaupungin keskustassa tai sen läheisyydessä pian noin kymmenen tornitalon kattaus. Kuten Turussakin, eivät kaikki ole Tampereellakaan asiasta innoissaan.

– Mielipiteet polarisoituvat aika lailla puolesta ja vastaan. Yleisellä tasolla kannattajat lähtevä siitä, että tonitaloilla Tampere profiloituu ”oikeaksi suurkaupungiksi”. Vastustajat taas lähtevät peritamperelaisesta ei tehdä tästä nyt numeroa -ajattelusta eli tornit ovat suuruudenhulluutta, Petteri Mäkinen kertoo.

Turun selvitys painottaa myös, että korkea rakentaminen ei saa jättää vanhoja maamerkkejä, kuten Tuomiokirkkoa, ja arvonäkymiä alisteiseen asemaan.

Tampereellakin on sentään joitain samankaltaisia rajoitteita.

– Korkean rakentamisen sijoitteluun vaikuttaa muun muassa rakennuksen korkeusasema sekä kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkirakenteelliset seikat, Tampereen kaupungin vs. suunnittelujohtaja Elina Karppinen sanoi Tamperelaisen jutussa 23.4.2016.

Selvityksen ehdotukset

Turun parhaiten korkeaan rakentamiseen soveltuvat paikat/alueet: Runosmäki, Länsikeskus, Paalupaikka, Kupittaa-Itäharju, Skanssi ja Varissuo.

Alueet, joissa yhdistyvät puoltavat ja rajoittavat tekijät: Matkakeskus ja Linnakaupunki.

Kommentoi

Palvelut