Suomi juhlii tasavuosia – Minkälainen kaupunki Turku oli 100 vuotta sitten?

Kun Suomi itsenäistyi, Turun VPK:n talolla järjestettiin vain pieni juhlatilaisuus.

Rauno Lahtinen on julkaissut 2-3 teosta vuodessa. Teemu Nurmi

Teija Uitto

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta ja vietämme sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta.

Minkälainen kaupunki Turku oli Suomen itsenäistyessä, kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen?

– Vuotta 1917 leimasivat Turussa levottomuudet, mielenosoitukset ja paheneva elintarvikepula. Turun teollisuudessa oli maailmansodan aikana koettu valtava nousukausi, mutta Venäjän kaupan hiipuessa työttömyys ja pula alkoivat näkyä täälläkin. Työväestö halusi leivän lisäksi tasa-arvoisia oikeuksia. Turun suurissa kasarmeissa oli tuhansia venäläisiä sotilaita, jotka vaikuttivat monin tavoin kaupungin tapahtumiin.

– Marraskuussa koetun suurlakon jälkeisinä viikkoina tunnelma oli Turussa erittäin kireä. Maan itsenäistyminen huomioitiin sanomalehdissä vain pikku-uutisena. VPK:n talolla järjestettiin seuraavana päivänä pieni juhlatilaisuus. Isompien otsikoiden aika oli tammikuussa 1918, jolloin muut maat Venäjä etunenässä tunnustivat Suomen itsenäisyyden.

Turku oli vuonna 1917 Suomen vallankumouksellisin kaupunki. Miten tästä ilmapiiristä päästiin eteenpäin?

– Turkua oli perinteisesti pidetty hyvin rauhallisena kaupunkina, joten maaliskuussa 1917 alkaneet levottomuudet tulivat yllätyksenä niin porvaristolle kuin työväen johtohahmoillekin. Levottoman vuoden 1917 jälkeen Turussa oli kuitenkin rauhallista sisällissodan aikana talvella 1918. Suuret taistelut käytiin muualla. Turussa ei koettu samanlaista katkeruuden ja koston aaltoa kuin monissa muissa kaupungeissa, koska kuolonuhreja tuli vain muutamia.

– Talvella 1918 Turku oli punaisten vallassa ja kunnallisvaalit jäivät pitämättä. Vaalit siirtyivät tammikuuhun 1919. Sisällissodan jälkeen jonkin aikaa kiellettynä ollut SDP oli vaaleissa mukana ja sai 42-paikkaiseen valtuustoon peräti 14 edustajaa. Siitä tuli näin valtuuston suurin puolue. Olot alkoivat normalisoitua ja esimerkiksi vuoden 1919 vappua voitiin jälleen viettää entiseen tapaan työväenjuhlana. Sisällissodan tapahtumat vaikuttivat silti voimakkaasti aina 1940-luvulle asti.

Mitä 100-vuotisjuhlia Turussa tänä vuonna on?

– Rakentaminen oli hyvin vähäistä ensimmäisen maailmansodan vuosina, eikä Turussa ollut vuonna 1917 käynnissä suuria rakennusprojekteja. Rakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin taas 1920-luvulla. Vielä vuoden 1917 alussa suunniteltiin merkittäviä hankkeita kuten sataman laajentamista, uutta kaupungintaloa, kylpylaitosta sekä Turun ja Riihimäen välistä rautatietä. Keväällä 1917 alkanut levoton aika siirsi kuitenkin kaikki tulevaisuuteen.

– Kaupunginvaltuuston tärkeä ja kauaskantoinen päätös oli hankkia sähkölaitos ja raitiotiet Turun omistukseen saksalaiselta AEG-yhtiöltä.

– Vuoden 1917 aikana perustettiin niin Åbo Akademin säätiö kuin Turun Suomalainen Yliopistoseurakin, jotka alkoivat kerätä varoja uusien yliopistojen perustamiseen. Levottoman marraskuun aikana perustettiin myös Turun Kauppakamari edistämään maakunnan elinkeinoelämää.

Miten Turku on vaikuttanut koko Suomen kehitykseen?

– Entisenä pääkaupunkina Turulla on aina ollut Suomessa erityisasema. Turun tuomiokirkko on edelleen maan pääkirkko ja arkkipiispan istuin on pysynyt Turussa halki vuosisatojen. Historia luo Turulle sellaista pysyvää painoarvoa, jota muilla kaupungeilla ei ole.

– Voimakas suuntautuminen länteen ja Tukholmaan muokkasi itsenäisyyden alkuajan Turusta hyvin kansainvälisen ja edistyksellisen kaupungin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Turun asema modernin arkkitehtuurin ja taiteen kentällä 1920- ja 1930-luvuilla. Turun omaperäinen kulttuurielämä oli hyvin esillä jälleen vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuonna.

– Unohtaa ei sovi sitäkään, että Turku oli pitkään maan tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja. Turun perinteikäs telakkateollisuus on nyt toivottavasti jälleen tärkeässä asemassa nostamassa maan taloutta uuteen nousuun.

Rauno Lahtinen

FT, dosentti Rauno Lahtinen on palkittu tietokirjailija

kirjoittanut useita Turun historiaa käsitteleviä teoksia, muun muassa teokset: Turun historia, Turku 1911 – Elämää sata vuotta sitten ja Punainen Turku 1917–1918

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut