"Olenko minä ollut huono lapsi?" – Sotalasten kotiinpaluu Ruotsista oli vaikeaa

Kasvatustieteen maisteri Cecilia Heilala väittelee 30. syyskuuta Helsingin yliopistolla. Arkisto

Riikka Jokinen

Sotalasten kotiinpaluu Ruotsista takaisin Suomeen oli vaikeaa, selviää kasvatustieteen maisterinCecilia Heilalan tuoreesta väitöskirjasta.

Laajan kyselyaineiston perusteella saadut tulokset osoittavat, että suomalaiset lapset viihtyivät keskimäärin hyvin Ruotsissa ja että ruotsalaiset sijaiskodit koettiin yleisesti lämminhenkisiksi ja turvallisiksi.

– Sotalapset eivät kertoneet olleensa erityisen masentuneita elämänsä aikana verrattuna Suomeen jääneisiin lapsiin, mutta sotalasten sosioekonominen asema ja koulutustaso aikuisiässä olivat heikompia verrattuna Suomeen jääviin lapsiin, Heilala toteaa.

Sotalapseus on väitöskirjan mukaan jättänyt jälkensä moneen sotalapseen epämääräisenä epäilynä, ”olenko minä ollut huono lapsi, kun minut lähetettiin”, juurettomuutena ja luottamuksen puutteena.

Näitä elämänlaatua heikentäviä kokemuksia tutkija nimittää sotalapsisyndroomaksi.

Kotiinpaluu koettiin vaikeaksi, koulunkäynti Suomessa oli vaikeaa ja se jopa keskeytettiin heti, kun oli mahdollista. Syynä tähän olivat väitöksen mukaan kieliongelmat: sotalapset olivat unohtaneet suomen kielen ollessaan Ruotsissa, mutta joutuivat kuitenkin Suomessa suomenkieliseen kouluun.

Heilala painottaa, että äidinkielen tukeminen ja opetus olisi ollut sotalapsille tärkeää ja tätä hän haluaa korostaa tänä päivänä Suomeen tulleiden ja tulevien pakolaisten ja pakolaislasten kohdalla.

Heilala väittelee aiheesta Helsingin yliopistossa 30. syyskuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu