Ilmainen ruoka ei kiinnosta Turussa – sienet jäävät metsään

Marjastus kiinnostaa ja lähiruoka on kovassa huudossa. Sienestys ei kuitenkaan ole löytänyt paikkaansa lähiruokainnostuksen aallossa.

– Suomalaiset eivät vielä oikein osaa irrottaa peppua tietokonetuolista, Turun Sieniseuran puheenjohtaja Jouni Issakainen harmittelee.

Yhdeksi syyksi Issakainen näkee sen, että sienten tunnistaminen vaatii aluksi hieman paneutumista.

– Halutaan ajaa autolla metsän reunaan ja ottaa sieltä kopallinen sieniä nopeasti.

Tämä ei kuitenkaan onnistu, ellei sienestyksestä ole kokemusta aikaisemmilta vuosilta.

– Sienet ovatnäkyvissä vain lyhyen aikaa ja vain silloin pystyy sieniä tutkimaan. Tietämys kuitenkin nousee, kun katselee ympärilleen. Kun sieniä alkaa bongailemaan sieltä missä muuten kulkee, kotipihalta vaikka.

Issakaisen mukaan sienestäjiä tulee metsissä vastaan niukasti. Kaupalliseen keruuseenkin suurin motivaatio vaikuttaisi olevan Suomen ulkopuolelta tulevilla poimijoilla.

– Ehkä siinä näkyy se, että ylipäätään harrastukset ovat lajiutuneet ja ihmiset keskittyvät vain yhteen lajiin, kilpailevat siinä. Silloin monipuolinen harrastaminen ja luonnossa kulkeminen jäävät. Sienestyksessä pystyy kilpailemaan vain itseään vastaan.

Issakainen näkisi mielellään metsässä enemmän ihmisiä, sillä sienet eivät keräämällä lopu.

– Varsinkin lapsiperheitä. Ihmiset saisivat mennä metsään silmät avoimina, ihmettelemään luontoa. Silloin oppii hahmottamaan luonnon monimuotoisuutta ja koko perhe saa virikkeitä. Nykyään on ihmisiä, joiden ainoa kosketus luontoon on takapihan leikattu nurmikko ja sen laitaan jääneet muutama koivunvesa, Issakainen harmittelee.

Mikäli sieniä tuntee, voi keräämillään herkuilla lyödä jopa rahoiksi. Esimerkiksi herkkutattikauppa on käynyt kuumana sateisessa Itä-Suomessa ja kovimmat keräilijät ovat kertoneet tienanneensa päivässä jopa 400 euron summia. Issakaisen mukaan satojen eurojen päiväpalkka ei kuitenkaan irtoa helposti.

– Pitäisi olla suunnitelmallinen ja ottaa asia tytön kannalta. Se vaatii monen vuoden pohjatyön, että on löytänyt paikat valmiiksi ja kerää sieniä rutiinilla. Silloin ei ole aikaa katsoa kuvia netistä ja kirjoista, että mikä sieni tämä nyt olikaan.

Entä sitten ne myrkkysienet? Onko keräämisessä riski sairastua?

– Jos noudattaa saamiaan neuvoja, eli esimerkiksi kerää vain varmasti tunnistamiaan sieniä, on sienestäminen turvallista, Issakainen vakuuttaa.

Mistä aloitan?

Aloita sienestäminen etsimällä sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistat.

Ota mukaan sienikirja ja kulje ympäristössä silmät avoimina.

Haistele ja tunnustele. Tutustu sieninäyttelyihin ja esimerkiksi Turun Sieniseuran tarjontaan.

Aloita esimerkiksi kantarellista tai suppilovahverosta. Kantarelleja löytyy kesästä alkaen, suppilovahveroita syksymmällä.

Kun kantarellit ja suppilovahverot tunnistuvat ilman vaivaa, laajenna lajivalikoimaa.

Loppukesän ruokasienistä nousevat ensin haperot ja tatit, jotka ryhminä ovat turvallisia opetella. Näistä helppoja aloituslajeja ovat kangashapero ja herkkutatti.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut