Paavo patsastelee viidessä eri paikassa

Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924.

Turussa 1954 paljastettu Paavo Nurmen patsas oli järjestyksessä kolmas juoksijaa esittävä patsas. Hannu Tuominen

Turkulaisen toimitus

Veistoksesta tuli ensimmäinen Suomen valtion tilaama urheilijaa esittävä patsas.

Nurmi oli itse mallina Wäinö Aaltosen Hirvensalossa sijaitsevassa ateljeessa. Paavolla oli verhonaan pieni lannevaate. 1920-luvulla antiikin taiteen ihailu oli suosittua. Urheilijat ikuistettiin alastomina.

Veistoksesta ei tehty täydellistä näköispatsasta. Nurmen vartalo on kiertynyt, jolla viitataan Paavon pitkään askeleeseen. Keveyttä on saatu esittämällä Nurmi juoksemassa varpaiden varassa, vaikka hän todellisuudessa askelsi koko jalkapohjallaan.

TOINEN OLYMPIASTADIONIN EDUSTALLE

Wäinö Aaltosen ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut Paavo-patsas sijoitettiin Helsingin Ateneumiin. Patsaan alastomuus herätti ihmetystä. Vasta olympiavuonna 1952 Nurmea esittävä uusi patsas sijoitettiin Helsingin olympiastadionin edustalle. Alkuperäinen jäi Ateneumin suojiin.

Nurmen juoksijapatsas sai paljon julkisuutta. Sitä hyödynnettiin vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen julisteessa. Taiteilija Ilmari Sysimetsä suunnitteli sen jo vuoden 1940 pitämättä jääneitä olympiakisoja varten. Nurmesta tehtiin varainhankintaa varten pienoispatsaita. Metalliset Pikku-Paavot menivätkin hyvin kaupaksi.

KOLMAS TURKUUN

Turussa Aurajoen kupeessa sijaitseva Paavo-patsas oli vasta kolmas Nurmea esittävä veistos. Se paljastettiin olympiavoittajan kotikaupungissa vuonna 1955. Oy Wärtsilä Ab lahjoitti veistoksen Turun kaupungille.

NELJÄS SVEITSIIN

Suomen valtio lahjoitti yhden valoksen Sveitsissä Lausannessa sijaitsevaan Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistoon. Siellä Paavo juoksee yhdessä toisen legendan, Emil Zátopekin kanssa.

VIIDES JA VIIMEINEN JYVÄSKYLÄÄN

Vuonna 1983 Ateneumissa säilytetty alkuperäinen veistos annettiin lainana Jyväskylän yliopistolle, joka sijoitti sen liikuntatieteellisen tiedekunnan vieressä olevalle kampusalueelle. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin Ateneum halusi kuitenkin patsaan takaisin.

Patsaan siirrosta Helsinkiin syntyi kohu, sillä sitä ei palautettu takaisin Jyväskylään.

Jyväskylässä syntyi kansanliike, jonka avulla kerättiin rahat korvaavan valoksen tekemistä varten. Uusi Paavo Nurmi -veistos asetettiin tyhjäksi jääneelle alustalle vuonna 2001.

Näin Paavosta oli tehty viisi eri valosta eli yhtä monta, kuin alun perin oli lupa tehdä.

Hannu Tuominen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu