Suomelle virallinen kansallisjuoma: Sahti vai Kossu?

Suomalainen sahti maistui Berliinin Grüne Wochessa. Saksalaiset arvostavat perinteisiä oluita. Kuvassa oikealla tänään 60 vuotta täyttävä Suomen tunnetuin sahtiyrittäjä Pekka Kääriäinen. Helsingin Uutiset arkisto 49 sahtimestaria pani parastaan Espoossa, kun Suomen sahtiseura ja pääkaupunkiseudun Sahtipäät etsivät Suomen parasta sahtia 2014. Riku Cajander       Helsingin Uutiset arkisto

Sakari Nupponen

Olutliitto esittää, että Sahti on nostettava Suomen kansallisjuomaksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Itsenäisyyttä vanhempi sahti sai EU:n Aito perinteinen tuote APT -suojauksen vuonna 2002.

Sahdilla on Suomessa yli tuhatvuotinen historia. Sahtia on juotu meillä käytännössä yhtä kauan kuin on leivottu leipää. Sahti on merkittävä osa kantasuomalaista juhlien, maanviljelyksen ja ruokakulttuurin perinnettä, perustelee Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen

Hän muistuttaa, että juomakulttuurin harrastajien ja asiantuntijoiden piirissä sahti on maailmalla vähintään yhtä tuttu kuin palkitut vodkamme tai mainetta niittäneet uudet ginit ja viskit. Sahtiharrastus on vahvassa kasvussa.

– Mukaan on tullut nuoren polven kotiolutharrastajia, joiden avuksi ilmestyi uusi sahtikirjakin vuosi sitten.

Olutliitto esittää, että virallinen nimittäminen voisi tapahtua sahdinvalmistuksen SM-kisoissa runsaan vuoden kuluttua.

– Perinne siirtyy sukupolvelta toiselle muun muassa vuosittaisissa sahdinvalmistuksen mestaruuskisoissa, joiden pitäjäkohtaiset karsinnat ovat parhaillaan käynnissä eri puolilla maata. Kovimmat karsinnat käydään tulevan viikonvaihteen aikana Isojoen Sahtiopisto Kuurnassa, Kähkönen kertoo.

Sahti oli olutkirjailija Michael Jacksonin Suomi-herkku. Maailman tunnetuin olutasiantuntija, edesmennyt brittiläinen toimittaja nosti suomalaisen sahdin mainetta maailmalla ja sai monen suomalaisenkin huomaamaan perinnejuomamme erityisyyden.

Suomen lisäksi sahdin kaltaisia kotiolutta valmistetaan Ruotsin Gotlannin saarella, jossa sitä kutsutaan nimellä dricku, Gotlandsdricku tai Gotlandsdricka sekä Viron Saarenmaalla, jossa siitä käytetään nimitystä koduõlu tai taluõlu.

Sahtireseptejä on runsaasti. Sanan sahti alkuperää ei ole varmuudella selvitetty, mutta etymologit pitävät todennäköisenä germaanista sanaa saf, josta myöhemmin kehittyi muinaisskandinaavinen saft eli "mehu".

Sahti on suodattamaton ja samea pintahiivaolut, jonka teossa käytetään ohra- ja ruismaltaita sekä makua antavaa katajaa. Sahti on tuoreolut ja se säilyy vain 1-2 viikkoa valmistuspäivästä, teollisesti valmistetut hieman pidempään. Sahti pitää säilyttää kylmässä ja valolta suojattuna. Sahdilla on sille tunnusomainen banaania muistuttava sekä viljaisa maku. Humalaa sahdissa käytetään joko vähän tai ei lainkaan. Värisävyt vaihtelevat käytettyjen raaka-aineiden mukaan aina kellertävästä syvän ruskeaan saakka. Valmiissa tuotteessa on hiilihappoja hyvin vähän. Sahdissa on APT-suojan mukaan alkoholia 6-12 prosenttia. Kaupallinen sahdinvalmistus on luvanvaraista. Kaupallisesti valmistettua sahtia voidaan myydä suoraan valmistuspaikalta tilaviinin tavoin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu