Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kauppatorin paikalla on ollut asuinalue

HISTORIA Torin arkeologisissa kaivauksissa voi löytyä spitaalisairaalan rakenteita.

Turun keskustan uudistamistyö ei lähde liikkeelle ennen kuin joka kivi torilla on käännetty. Torikansi kuoritaan ja arkeologit kaivavat esille menneitä aikakerroksia. Kaupunkiarkeologian tutkija Elina Saloranta Turun museokeskuksesta arvioi, että torin arkeologisten kaivausten kenttävaihe kestää vähintään vuoden ja enintään vajaa kaksi vuotta.

– Jos kaivetaan pidemmän kaavan mukaan, voi torikauppa jatkua kaivausten ollessa käynnissä. Torikauppa siirtyy kaivausten edetessä.

– Lyhyemmän kaavan mukaan kaivettaessa kaupankäynti väistyy torilta kaivauksen ajaksi.

Päätöstä kaivausten kestosta ja laajuudesta ei ole vielä tehty.

Tutkijat odottavat torikaivauksilta merkittäviä löydöksiä, koska kaivausalue on laaja.

– Voidaan saada tietoa uuden ajan kaupunkiasutuksen arkipäiväisestä elämästä – sellaistakin asioista, joista historian kirjat eivät kerro, Saloranta sanoo.

Parhaimmassa tapauksessa voidaan läntisen Turun asutushistoriasta todistaa arkeologisesti tapahtumia ja kehityskulkuja, joista ei vielä ole varmuutta.

Torin seutu oli vielä keskiajalla peltoa ja vetistä niittyä, mutta 1600-luvun puolivälissä alueelle tehtiin asemakaava. Kauppatorin alueelle kaavoitettiin asutusta. Alueelle suunniteltiin myös tori. Uusi tori sijoittui kuitenkin nykyisen Eerikinkadun alle ja Forum-korttelin luoteisosaan.

– Nykyinen Kauppatori on pääosin aikaisempien asuinkorttelien päällä. Asutus on mahdollisesti taantunut alueella isonvihan aikaan 1700-luvun alussa. Osa rakennuksista silloin lienee tuhoutunut, Saloranta arvioi.

Isonvihan jälkeen 1700-luvun jälkipuolella alueelle muutti käsityöläisten lisäksi porvareita ja virkamiehiä. Nykyisen torin itäosaan rakennettiin 1810-luvulla jopa kaksi kivitaloa. Vaurastuvan asuinalueen tuhosi kuitenkin Turun suurpalo vuonna 1827.

Nykyisen Kauppatorinsa Turku sai Engelin asemakaavan myötä. Samalla siitä tuli kaupungin päätori.

Arkeologit odottavat, että Kauppatorin pintakerrosten alta löytyy rakennusten kiviperustuksia ja hirsikehikoita, joista nuorimmat ovat vuoden 1827 palossa vaurioituneita ja vanhimmat 1600-luvun puolivälistä sekä niiden lomasta kaksi nykyistä torialuetta halkovaa katulinjausta.

Myös torialuetta reunustavia Yliopistonkatua, Eerikinkatua, Aurakatua ja Kauppiaskatua kaivetaan vaihteleviin syvyyksiin.

– Myös ne ovat olleet täynnä asuintontteja. Aurakadun alla kulkee vanha katulinja ja Eerikinkadun alla on vanhaa toria.

– Torin luoteispuolella on arveltu sijainneen keskiajalta vuoteen 1624 Pyhän Yrjänän spitaalisairaala ja Yliopistonkadun tienoilla mahdollisesti sen hautausmaa, Saloranta kertoo. Katualueet ovat kuitenkin kunnallisteknisten kaivantojen mylläämiä, joten muinaisjäännösten säilyminen niissä on oletettavasti vähäisempää.

Kiinteiden jäännösten lisäksi torin alta löytynee myös arkipäiväisiä esineitä sekä eläinten luita ja kasvinjäännöksiä.