Yllätyitkö? Tästä lotasta olisi voinut tulla Suomen presidentti

Presidenttiehdokas Helvi Sipilä oli nuoruudessaan Lotta Svärd -järjestön jäsen. Lottamuseo

Jari Pietiläinen

Suomen presidentiksi on miltei sadan vuoden aikana pyrkinyt monenlaista väkeä. Vuonna 1982 Liberaalisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaana oli varatuomari Helvi Sipilä, joka oli ensimmäinen naisehdokas maan päämiehen virkaan kautta aikojen.

Hän sai tuekseen kaikkiaan 56 000 ääntä ja yhden valitsijamiehen, joten hän ei ollut lähelläkään läpimenoa.

Vielä 1980-luvun alussa ei erästä Sipilän historiaan liittyvää seikkaa juurikaan korostettu: hän toimi nuoruudessaan Lotta Svärd -järjestössä aktiivisesti.

Sipilä kutsuttiin koulutettuna ilmavalvontalottana palvelukseen, vaikka hän odotti ensimmäistä lastaan. Sipilän talvisota kului päivisin käräjillä ja öisin ilmavalvontatornissa.

Vuonna 1944 Lotta Svärd ja suojeluskunnatlakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.

Seuraavan kerran lottatyöhön osallistunut presidenttiehdokas nähtiin vuonna 1994, jolloin Elisabeth Rehn oli RKP:n presidenttiehdokkaana. Rehn ehti toimia pikkulottana vuosina 1943–1944.

Tuusulan Lottamuseo juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan. Museon kotisivuilla on avattu verkkonäyttely Vaikutusvaltaiset lotat Se esittelee 35 naista, jotka toimivat aktiivisesti Lotta Svärd -järjestössä.

Järjestön lakkauttamisen jälkeen, monet entisistä jäsenistä vaikuttivat merkittävästi sodan jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan rakentumiseen muun muassa politiikan, urheilun, taiteiden ja avustustyön saroilla.

Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi Lottamuseo käynnistää aineiston keruun. Tarkoituksena on laajentaa olemassa olevaa verkkonäyttelyä, käsittämään mahdollisimman laajasti lakkautetun Lotta Svärd -järjestön jäsenistöä vuoden 2017 aikana.

Lottagalleriaa varten Lottamuseo kerää elämänkerta tietoja sekä valokuvia lakkautetun Lotta Svärd -järjestön jäsenistä. Lottagalleriaa varten kirjallista materiaalia ja valokuvia voi toimittaa Lottamuseolle kuka tahansa. Aineiston voi toimittaa sähköpostitse susanna.koski@lottamuseo.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu