KIERRÄTYS Lakimuutos sai monet luulemaan, ettei tekstiilijätteitä saa enää laittaa normaaliin jäteastiaan.
Kuluttajilla on sormi suussa tekstiilijätteiden kanssa. Monelle on syntynyt käsitys, että tekstiilijätekin pitää nyt lajitella. Kierrätysneuvoja Anu Syrjänen Turun Ekotorilta oikaisee luulon vääräksi.
– Uusia määräyksiä lajittelusta ei meidän alueellemme käytännössä ole tullut. Vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta kieltää kaiken orgaanisen - myös tekstiilien - läjittämisen penkkaan, mutta polttokelpoinen jätehän on täällä perinteisesti nimensä mukaan päätynyt polttolaitoksiin energiahyötykäyttöön.
Tekstiilit voi siis edelleen laittaa polttokelpoisen jätteen sekaan. Lounais-Suomessa on kuitenkin käynnissä kokeilu poistotekstiilien hyödyntämisestä. Tekstiilijätteen, kuten vaatteet, liinavaatteet ja verhot, voi toimittaa maksutta esimerkiksi Topinojan jätekeskukseen.
Mutta miten kertynyttä tekstiilijätettä sitten hyödynnetään? Syrjäsen mukaan tekniikoita tekstiilin uudelleenkuiduttamiseksi on olemassa, mutta niitä vain ei vielä Suomessa kovin laajamittaisesti käytetä. Kokeilun ideana onkin löytää yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta niin, että tekstiiliä saataisiin jatkossa energiahyötykäytön sijaan jatkossa enemmän aineena kiertoon. Tällä hetkellä esimerkiksi neuleet päätyvät jo öljynimeytysmatoiksi ja askarteluhuovaksi.
Tekstiilin kierrättämisen kehittäminen on haastavaa, ja se on nyt pitkälti yritysmaailman käsissä. Kun kokeilukauden jälkeen löydetään kanavia tekstiilijätteelle, lajittelu tulee pitkälti muotoutumaan vastaanottavien laitosten ohjeiden mukaan.
Haasteita tekstiilikierrätyksessä aiheuttaa esimerkiksi esilajittelun kalleus. Projektissa se toteutetaan yhteistyössä TST ry:n kanssa.
– Esilajittelu on tekstiilin kierrätyksessä usein se kallis vaihe, sillä koneellisesti on vaikea saada erilaiset kuidut lajiteltua. Lisäksi vaatteissa on paljon muitakin materiaaleja, kuten napit ja vetoketjut, Syrjänen muistuttaa.