Onko työpaikalla pakko näyttää tunteita? Näin tutkijat vastaavat

NÄKÖKULMA Helsingin yliopiston tutkimushanke selvittää, mikä merkitys myötätunnolla on työyhteisön hyvinvointiin.

Teija Varis

Yhä useammassa työpaikassa puhutaan johtamisesta, tiimityöskentelystä ja tunteiden ilmaisemisen tärkeydestä.

Osaa työntekijöistä puhe ahdistaa. Eikö työpaikalla saa olla enää ”vain töissä”?

Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan vastaus on kyllä ja ei.

– Elämää ei voi erottaa työelämästä. Tunteita ei voi jättää narikkaan töihin tullessaan. Mutta on suuri merkitys sillä, miten tunteita ilmaistaan, tutkijat Miia Paakkanen ja Anne Birgitta Pessi sekä hankkeen koordinaattori Tii Syrjänen sanovat.

–Jos tunteilu lakkautetaan, tarkoittaako se, ettemme halua töihin myöskään myönteisiä tunteita? Jos suljemme pois negatiiviset tunteet, suljemme pois myös positiiviset, he huomauttavat.

Jokaisen on ymmärrettävää, että aina ei voi lähteä täysillä mukaan toisen tunnetilaan. ”

Paakkanen, Pessi ja Syrjänen ovat mukana tutkimushankkeessa, joka selvittää, ovatko myötätuntoiset työpaikat hyvinvoivia työpaikkoja.

Myötätunto ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan tarkoita jatkuvaa ymmärtämistä, eikä varsinkaan itsensä uhraamista myötätuntoväsymykseen saakka.

– Myötätunto on jämäkkää empaattisuutta. Pidämme huolta omista rajoistamme. Jokaisen on ymmärrettävä, että aina ei voi lähteä täysillä mukaan toisen tunnetilaan.

Töissä täytyy keskittyä tehtäviin, joiden hoitamista varten siellä ollaan, he muistuttavat.

– Tunteiden rakentava käsittely ja ilmaiseminen ovat kuitenkin omiaan vaikuttamaan myönteisesti kaikkeen tekemiseemme – myös töissä, he sanovat.

Entä piileekö myötätuntoajattelussa vaara, että työpaikka muuttuu terapiakeskukseksi?

– On monia ammatteja, esimerkiksi opettaminen ja esimiestyö, joissa saattaa välillä tuntua, että toimii terapeuttina. Mutta meidän, jolla ei ole pätevyyttä siihen, ei tarvitse olla terapeutteja.

– Jokaisen on hyvä tehdä töitä sen eteen, että tunnistaa omat rajansa ja kykynsä ottaa vastaan toisten tunteita sekä kannatella heitä. Jokaisella on myös lupa sanoittaa oma epätietoisuutensa ja osaamattomuutensa auttaa.

Myötätuntoisessa organisaatiossa tai johtamisessa ei tavoitellakaan suurieleistä toimintaa ja tekoja.

– Pienet yksittäiset teot ja eleet, kuten hymy ja katsekontakti sekä kuunteleminen ja läsnäolo vievät jo pitkälle.

Tästä on kyse

Myötätunnon mullistava voima (The Revolutionary Power of Compassion) -hankkeessa autetaan Suomessa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä.

Hanke käynnistyi 1.1.2015 ja se kestää kesäkuun loppuun 2017.

Hankkeessa työskentelee tutkijoita ja ohjausryhmäläisiä Helsingin yliopistosta, Karolinska Institutetista, Aalto yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Muita hankekumppaneita ovat muun muassa Filosofian Akatemia, Lähitapiola, Ateneumin taidemuseo ja MTV3.

Hankkeella on lisäksi tutkimusverkostokumppaneita pohjoismaisista ja eurooppalaisista yliopistoista sekä Yhdysvalloista. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Stanfordin yliopiston Center for Compassion and Altruism Research and Education -yksikön kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu