Yle: Sähköyhtiöiden hinnankorotukset karkasivat käsistä – maakaapeleiden varjolla kerätään huimia voittoja

Jakeluverkkoyhtiöt pystyvät keräämään kohtuuttomia voittoja, koska uudistettu laskentamalli mahdollistaa sen. Kari Toiviainen

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sähköverkkoyhtiöiden sähkönsiirtomaksujen hinnankorotukset ovat rokottaneet kuluttajien kukkaroita enenevissä määrin vuodesta 2016 lähtien. Selitykseksi on tarjottu maakaapeleiden mittavia investointikuluja.

Sähköverkkojen siirto maan alle alkoi vauhdilla, kun myrskyt katkoivat linjoja ja suomalaiset olivat liian usein ilman sähköä kohtuuttoman pitkään. Myrskyvaurioihin varautuminen tarkoitti sitä, että sähköyhtiöillä oli edessään yli kolmen miljardin euron investoinnit maakaapeleiden rakentamiseksi.

Sähkön hintatasoa valvova Energiavirasto tuli yhtiöitä vastaan ja salli niiden tehdä aiempaa enemmän voittoa. Hinnat alkoivat kivuta vauhdilla.

Yhtiöt käyttivät tilaisuuden hyväkseen

Ylen kattavan selvityksen mukaan viime vuosien hinnankorotukset selittyvät vain vähäiseltä osin maakaapeliverkkojen rakentamisella. Hintoja on esimerkiksi korotettu merkittävästi jopa sellaisilla kaupunkialueilla, joissa tarvetta maakaapeleille ei edes ole.

Kun Energiavirasto nosti sähköverkkoyhtiöiden tuottoprosenttia, jonka tarkoitus on suitsia ylihinnoittelua, yhtiöt käyttivät tilaisuuden hyväkseen korottamalla sähkönsiirtohintojaan roimasti.

Räikeimmän korotuksen teki Caruna, joka nosti hintojaan 27 prosenttia vuonna 2016, mutta laski sen sittemmin 14 prosenttiin kuluttajaviranomaisen puututtua asiaan.

Yhtiön liikevaihto lähti komeaan nousuun ja kasvoi muutamassa vuodessa 109 prosenttia.

Ylen selvityksen mukaan samalle tielle lähti moni muukin sähköyhtiö. Keskimäärin siirtohintojen korotukset olivat kolmen vuoden aikana kerrostaloasunnoissa noin 30 prosenttia ja sähkölämmitteisissä pientalossa 23 prosenttia.

Kuluttajat olivat korotusten edessä avuttomia: vaikka sähkösopimuksensa voi kilpailuttaa, on paikallisella verkkoyhtiöllä monopoli sähkönsiirrossa.

Yle analysoi perusteellisesti 13 verkkoyhtiön toteutuneen liikevaihdon vuodesta 2016 lähtien, jolloin Energiavirasto muutti valvontamalliaan. Ylen vertailussa ilmenee, että yhtiöiden liikevaihto kohosi keskimäärin neljänneksellä samalla, kun ne investoivat maakaapeleihin keskimäärin vain neljä prosenttia.

Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professoria Pertti Järventausta vahvistaa Ylen haastattelussa, että valvontamallin aiheuttama vaikutus hinnoitteluun oli ennennäkemättömän suuri.

Professorin mukaan Energiavirasto näyttää huolehtineen verkkoyhtiöistä, mutta unohtaneen asiakkaat.

Suomessa toimii 77 sähköverkkoyhtiötä. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöitä neljän vuoden jaksoissa. Jos jokin yhtiö on perinyt ylihintaa yhden jakson aikana, se pitää hyvittää asiakkaille hinnoissa seuraavalla valvontajaksolla.

Lue lisää aiheesta: Sähkön siirtomaksu suututtaa suomalaisia – nyt tuli kansalaisaloite kalleutta vastaan

Edit: Juttua on muokattu 12.10. klo 14.59. Korjattu Carunan alkuperäinen hinnankorotus, joka oli 27 prosenttia, ei 47 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu